”Kävi, miten kävi, Suomelle käy hyvin.”— presidenttiehdokas Alexander Stubb Kangasalan lukiotoimituksen haastattelussa

Lukioisko on Kangasalan lukion oma lehti.
Lehteä kirjoittaa Kangasalan lukiolaisista koostuva kolmen hengen mediaryhmä: Ronja Aaltojärvi, Aada Lehtoniemi ja Nadia Vakaslahti.

Alexander Stubb vieraili torstaina 18.1 Kangasalan lukiolla ja pääsimme haastattelemaan häntä opiskelijoiden laatimilla kysymyksillä.  

– Ooks mä tossa grillituolissa? Nyt alkaa se pommitus taas, Stubb vitsailee ennen kysymyksiä. 

Nuorena Stubbin suunnitelmiin ei kuulunut vielä politiikka tai varsinkaan presidenttiys.  

– Mä halusin itseasiassa ammattiurheilijaksi. 

Stubb jatkaa kertomalla isänsä Göran Stubbin urasta NHL:n kykyjenetsijänä ja siitä, kuinka hän aina kehotti poikiaan opiskelemaan kieliä, mikä silloin ihmetytti Stubbia.

– Myöhemmin me tajuttiin, että se oli kykyjenetsijä ja se näki, että noista pojista ei todellakaan tuu lätkänpelaajia.

Stubb on opiskellut kansainvälistä politiikkaa ja hänellä on aina ollut palo nimenomaan sitä kohtaan. Politiikkaan hän lähtikin eurooppapolitiikan takia. Stubb kertoo, että hän halusi tuoda Euroopan ja maailman Suomeen.  

Stubbin polku presidentinvaaleihin alkoi Venäjän hyökätessä Ukrainaan, jolloin hän halusi puolustaa Suomen mainetta ja asemaa. Silloin alkoi puheet myös Suomen Nato-jäsenyydestä, jota hän oli aina kannattanut.  

– Ehkä mulla on sellaista kokemusta ja asiantuntemusta ja verkosto, josta ois hyötyä, Stubb kertoo ajatuksistaan. 

Kesällä 2023, kun Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi Stubbia ehdokkaaksi, hän teki lopullisen päätöksen lähteä mukaan. 

– Päätettiin, että kun isänmaa kutsuu, niin sillon mennään. Ja tässä sitä nyt sit ollaan. 

– Mä en kehota nuoria äänestämään minua, mä kehotan nuoria äänestämään, Stubb vastaa kysymykseen, miksi nuoren pitäisi äänestää häntä. 

Stubb jatkaa kertomalla, että omaa ehdokastaan voi etsiä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla. Kuka on mielestäsi paras ja kokenein hoitamaan ulkopolitiikkaa? Kuka pärjää armeijan ylipäällikön tehtävissä parhaiten? Kuka on lähinnä omaa arvomaailmaa? 

– Kävi, miten kävi, Suomelle käy hyvin. 

Muiden ehdokkaiden hyviä puolia Stubb ei arkaillut korostaa. Hän arvostaa Pekka Haaviston ulkopoliittista kokemusta ja toteaa, että hän on todella kiva tyyppi. Stubb kertoo, että hän ja Olli Rehn ovat olleet ystäviä 30 vuotta ja Jutta Urpilainen on kuin hänen kohtalontoverinsa. 

-Olli Rehn, kriisinsietokyky. Jutta Urpilainen, lämmin sydän, kylmä pää, Stubb kehuu. 

Jussi Halla-ahossa Stubb arvostaa hänen kielitaitoaan ja rationaalista ilmaisutapaa. Sari Essayahin kohdalla hänelle tulee mieleen erityisesti tämän laaja kokemus politiikasta. Mika Aaltolalla hän toteaa olevan vahva tutkijatausta ja Harry Harkimolla taas kokemusta yritysmaailmasta. 

– Li on ehkä kaikista sanavalmein tästä porukasta ja siis Lin kanssa on vaan kivaa, että jos mä saisin valita yhden, jonka kanssa menisin kaljalle niin Lin. 

Seuraavaksi kysyimme Stubbilta arvomaailmaan ja kotimaan politiikkaan liittyen kysymyksiä.  

Stubbin mielestä sukupuolia on enemmän kuin kaksi. 

– Mä en oo ikinä halunnut, että kukaan muu määrittelee minun identiteettini tai teidän identiteetin, että jokainen ihminen saa määritellä oman identiteettinsä. Mun mielestä sitä pitää kunnioittaa ja sen kanssa pitää myös kunnioittavasti käyttäytyä, Stubb kommentoi. 

Maahanmuutto on Stubbille henkilökohtaisestikin tärkeää, sillä hänen vaimonsa on alun perin britti ja nykyään kaksoiskansalainen.  

– Työperäinen maahanmuutto, rakkauden peräinen maahanmuutto, opiskeluperäinen maahanmuutto, ne on kaikki tervetulleita. Humanitaarinen maahanmuutto myös, kun todellakin siitä on kyse.

Stubb selittää, että maahanmuutosta, jossa ihmisiä käytetään aseena ja hyväksi, hän ei pidä.  

-Valitettavasti ollaan sellaisessa tilanteessa, että Venäjän kaltaiset maat käyttää ihmistä aseena. 

Stubb ei pidä nuoriin kohdistuvia leikkauksia hyvänä asiana, mutta ymmärtää kuitenkin hallitustakin. 

– Olen itse ollut hallituksessa kahdeksan vuotta ja se on aina kova paikka, koska sä joudut tekemään vaikeita valintoja, jotka liittyvät meidän valtiontalouteen. Rahaa kun ei niin sanotusti ole loputtomiin. 

Viimeisenä esitimme vielä muutaman ulkopolitiikkaan liittyvän kysymyksen.

Stubbille on kertynyt paljon kokemusta ulkopolitiikasta. Hänellä on filosofian tohtorin tutkinto kansainvälisestä politiikasta ja sen antamista tiedoista on ollut hänelle aina apua tilanteiden analysoinnissa. 

– Olen ollut europarlamentin jäsen, ulkoministeri, ulkomaankauppaministeri, eurooppaministeri, pääministeri, valtiovarainministeri, Euroopan investointipankin varapääjohtaja ja nyt tietysti proffana tuolla Firenzessä eli jollain tavalla ehkä se kansainvälinen politiikka on minun identiteetti.  

Stubb toivoisi, että tulevaisuudessa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, Etyj, voisi olla paikka, jossa aloitetaan puhumaan rauhasta Ukrainan ja Venäjän välille. Kaiken tarvitsee tapahtua kuitenkin Suomen liittolaisten hyväksymänä.  

– Meidän pitää jossain vaiheessa aloittaa rauhan narratiivi, koska just nyt me puhutaan vaan sodasta ja sotahan ei lopu sillä, että puhutaan sodasta. 

Donald Trumpin valitsemisesta uudelleen presidentiksi Stubb ei näe koituvan suurta uhkaa. Stubb selittää Trumpin olevan transaktionalisti eli hän arvioi vaihtoehtoiskustannuksia. 

– “Naton raja Venäjän kanssa on juuri tuplaantunut Suomen takia. Minulla on tuo DCA sopimus eli puolustusyhteistyösopimus suomalaisten kanssa. Niillä näyttää olevan aika suuret puolustusvoimat. He ovat juuri ostaneet meiltä 64 hävittäjää ja sitten aika hyviä pitkän matkan täsmäohjuksia. Paljonko se maksaa, jos me vetäydytään tuolta?” Sit avustaja sanoo, että näin ja näin paljon. “No paljon se maksaa, jos me pysytään siellä?” Näin ja näin paljon. “Aa. Okei. Sit me pysytään.” Niin, mä luulen, että tää pystytään hoitamaan, Stubb selittää leikkisästi Trumpin ajatusmaailmaa. 

Nuorille Stubb halusi sanoa samaa, mitä hän on sanonut omille lapsilleen: Dream, believe, work hard ja succeed.

– Jos noi purkaa, niin “dream” tarkoittaa tietysti unelmoimista ja jokaiselle teille mä toivoisin, että teillä on mahdollisuus aina unelmoida ja unelmoida isosti. Älkää koskaan antako kenenkään tappaa teidän unelmaa, koska meillä aikuisilla on taipumus sanoa “ei tosta nyt tuu mitään”. Älä usko sitä vaan unelmoi.

– Toinen on believe eli uskoa. Tässä on kyse siitä, että sä uskot itteesi. Jos sä et loppupeleissä usko siihen, että sä itse pystyt, niin sä heikennät sun omaa asemaa.

– Sen jälkeen tulee work hard eli tee kovasti töitä, mutta tässä mä tunnistan ja tiedostan sen, että te tän päivän lukiolaisina teette itseasiassa hemmetin paljon enemmän töitä, kun mitä me tehtiin. Siinäkin täytyy muistaa se, että töitä voi paiskia ja se on hyvä asia sinällään, koska ilman sitä ei mee elämässä eteenpäin. Mutta muistakaa se pieni maltti siinä.

– Viimeiseksi on se kaikkein tärkein, succeed eli onnistu. Tässä mä haluisin määritellä sen onnistumisen ehkä eri tavalla, kun mitä yhteiskunta sinulta odottaa. Onnistuminen ei ole titteliä, yhteiskunnallista asemaa tai jotain vaurautta vaan onnistuminen on ainakin minulle, että elämässä on merkitystä. Elämässä se merkitys ei tule maallisen vaurauden kautta vaan se tulee ihmissuhteista ja ystävyyssuhteista. Mä voin sanoo, että ihan jokaisesta paikasta sitten lopulta selviää, jos ja kun on hyviä kavereita siinä ympärillä. 

Tilaisuuden jälkeen kysyimme opiskelijoilta mielipiteitä Alexander Stubbin vierailusta.

Monien mielestä se oli onnistunut ja mielenkiintoinen. He uskovat, että politiikan tullessa lähelle siitä myös innostuu. Stubbin taitava puhuminen ja kohteliaisuus tekivät vaikutuksen ja opiskelijoille jäi hyvä kuva vierailusta.

– Mielestäni oli mukavaa, että nuorille tultiin puhumaan ihan suoraan eikä tarvinnut katsoa mistään netistä, opiskelija kommentoi. 

Opiskelijat kaipasivat kysymyksiin kuitenkin monipuolisuutta ja lisää haastetta. Toivottiin myös enemmän juuri nuoriin liittyviä kysymyksiä. Tilaisuuden järjestelyyn jäi myös parantamisen varaa.

– Ainut valitus oli järjestelyn asetelmasta, että vanhimmat oppilaat olivat perällä, vaikka he ovat niitä, jotka pääsevät äänestämään, sillä ylös oli vaikeampi kuulla, yksi opiskelija sanoo.

Monelle jäi vielä toiveisiin samanlaiset tapahtumat ja muidenkin ehdokkaiden vierailu.