Kirkkojärveen istutetut hauet eivät selvinneet – Seuraavaksi järven pelastustoimiksi harkitaan pienpetojen metsästämistä ja vesiruton nitistämistä

0
Kalastotutkija Ari Westermark (airoissa) istutti hauen poikasia talkooväen avustuksella alkukesästä. Kuva: Marko Nieminen, KVVY

Pyrkimys parantaa rehevöityneen Kirkkojärven tilannetta hauki-istutuksilla on epäonnistunut.

Kirkkojärveen istutettiin kolmena vuonna yhteensä noin 620 000 vastakuoriutunutta hauen poikasta. Tänä syksynä nuorista hauista tehdyt geenitutkimukset osoittivat, että yli kuudestäkymmenestä pyydetystä pikkuhauesta vain yksi oli istutettuja .

– Valitettavasti istukkaat eivät ole selviytyneet järvessä. Olosuhteet olivat liian kovat, toteaa kalastotukija Ari Westermark.

Hankkeen tarkoitus oli lisätä petokalojen määrää, jotta särkikalojen ja lahnojen määrä vähenisi. Särjet ja lahnat etsivät ruokaa järven pohjasta, mikä irrottaa sedimentistä ravinteita veteen.

Osasyynä hankkeen epäonnistumiselle oli, että istukkaat olivat joka vuosi järven alkuperäisiä haukia myöhemmin kuoriutuneita ja siten pieniä. Järven suuremmat petokalat ovat todennäköisesti syöneet tulokkaat. Hauenpoikasten mahdollisuuksia selviytyä vaikeuttivat myös poikkeukselliset vesikasvimassat.

Tiheimmillään kasvit muodostivat kaloille elinkelvottomia alueita läpitunkemattomuuden ja korkean pH-arvon takia. Vieraslaji vesiruttoa ja muuta vesiskasvustoa on tällä hetkellä paikoittain paljon, joissain kohdin pohjasta pintaan saakka.

Kuohunlahdesta tullut matala ja lähes umpeenkasvanut

Eläkkeellä oleva kasvitieteen professori Heikki Toivonen on tutkinut järven kasvillisuuden pitkäaikaismuutoksia 70-luvulta lähtien. Vesirutto ilmaantui Kirkkojärveen 2010-luvulla. Sen määrä on lisääntynyt kolmen viimeisen vuoden aikana huomattavasti.

Toivonen ennakoi, että vesiruton lisääntyminen aiheuttaa todennäköisesti ongelmia, koska se muodostaa erittäin runsaasti biomassaa ja voi aiheuttaa talvella happikadon. Vesiruton ohella myös karvalehti ja poimuvita voivat muodostaa massakasvustoja. Suurimmissa ongelmissa on liian matalaksi muuttunut Kuohunlahti, joka on melkein umpeenkasvanut.

Toivonen esittää, että järvenpohjan sedimentin ruoppaaminen voisi olla Kuohunlahdessa avuksi, mutta se pitää tehdä tarkasti paikoissa, joissa linnustoa tai kasvillisuutta ei häiritä. Vesiruttoesiintymiä voi poistaa nuottaamalla.

– Runsaita vesikasvien kasvustoja voidaan poistaa, mutta yleensä poiston vaikutus on väliaikainen, varsinkin jos järveen tulevia ravinteita ei saada rajoitettua, Toivonen sanoo.

Hoitokalastus vaikuttaisi parantaneen vesilintukantaa

Kirkkojärvessä on kolmen vuoden ajan tehty myös hoitokalastusta. Vesistötutkija Ilkka Sammalkorpi on vastannut hankkeessa ravintoketjukunnostushankkeen suunnittelusta. Kirkkojärvestä on kolmen vuoden aikana kalastettu noin 22 000 kilogrammaa kaloja, joista yli puolet oli lahnoja ja loput enimmäkseen särkiä.

Vesilintutilanne ja veden laatu vaikuttaisivat kalastuksen myötä parantuneen. Sinilevämäärät olivat tänä kesänä pienempiä kuin aikoihin ja syksyllä tehtiin myös havainto sadasta punasotkasta ja 150 tukkasotkasta ruokailemassa. Molemmat lajit on luokiteltu uhanalaisiksi.

– Muutoksiin ovat todennäköisesti vaikuttaneet sekä kalastus että kasvillisuuden runsastuminen, Sammalkorpi kertoo.

Särkihavainnoista voi ilmoittaa ympäristönsuojeluun

Sammalkorpi suosittaa hoitokalastuksen jatkamista etenkin järveen laskevissa ojissa. Särkiparvet uivat ojiin pakoon niitä saalistavia lintuja.

– Ojapyyntiä kannattaa harjoittaa, sillä siinä ei joudu liikkumaan järvellä ja se on hyvin tehokasta.

Kirkkojärveen johtavassa Suoramanjärven laskuojassa, Supanojassa, on havaittu tänä syksynä Sammalkorven arvion mukaan tuhansa kiloja särkiä.

Katri Tolonen kuvasi lokakuun lopussa Supanojaan kerääntyneitä särkiä. Kalat erottuvat mustana läikkänä vedessä. Kuva: Katri Tolonen

Jos järven läheisyydessä liikkuessa näkee laskuojissa särkiesiintymiä, niistä toivotaan ilmoitettavan Kangasalan ympäristönsuojeluun. Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen ymparistonsuojelu@kangasala.fi.

Kirkkojärven kunnostamistoimet jatkuvat hankkeen jälkeen

Joulukuun alussa Kirkkojärvityöryhmän hankkeen loppukokouksessa suunniteltiin Kirkkojärven hoidon jatkoa. Palaverissa todettiin, että kolmen vuoden aikana on saatu lisää hyödyllistä tietoa Kirkkojärven tilasta. Lisäksi kalojen dna-tutkimukset todettiin toimiviksi.

– Tulos oli selkeä, eli näin pieniä haukia ei kannata istuttaa ainakaan tämäntyyppisiin vesiin. Dna-testejä on syytä hyödyntää myös muiden istutusten tuloksellisuuden arvioinnissa, Westermark kertoo.

Kaupungin ympäristöpäällikön Tuomo Antilan mukaan kaupunki selvittää ensi vuonna rahoitusmahdollisuuksia tuleviin hankkeisiin ja jatkaa pesivien lintujen seurantaa. Selvityksiin ryhdytään myös pienpetopyynnin toteuttamisesta, hoitokalastuksen jatkosta ja vesikasvillisuuden poiston tarpeista ja mahdollisuuksista.

Hauki-hankkeen taustaa

  • Kangasalan kirkonkylän jätevesiä johdettiin Kirkkojärveen vuosina 1959–80, mikä aiheutti rehevöitymisen.
  • Järveä on kiusannut muun muassa sinileväesiintymät.
  • Kirkkojärvi on valtakunnallisesti arvokas lintualue. Kuuluu Natura-alueeseen.
  • Hauki-istutuksia päädyttiin kokeilemaan, koska Natura-alueeseen kuuluvassa vesistössä ei voi tehdä rajuja kunnostustoimenpiteitä. Lisäksi vastakuoriutuneiden kalanpoikasten istuttaminen oli edullista.
  • Joulukuussa päättynyt Hauki-hanke alkoi vuonna 2017 ja se rahoitettiin maaseudun kehittämisyhdistys Kantrin Leader-rahoituksella.
  • Hankkeen päätoteuttaja on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.