Kirkkojärven koekalastukset ovat loppusuoralla – Järven tilaa pyritään kohentamaan istuttamalla haukia

0
Kalastotutkija Ari Westermark ja iktyonomi Marko Nieminen tekivät sähkökoekalastusta Kuohunlahden rantavesissä. Niemisen käyttämä laitteisto muodostaa veteen sähkökentän, joka tainnuttaa lähellä olevat kalat lyhyeksi aikaa. Westermark siirsi kalat haavillaan rannalla odottavaan vesiastiaan.
Kalastotutkija Ari Westermark ja iktyonomi Marko Nieminen tekivät sähkökoekalastusta Kuohunlahden rantavesissä. Niemisen käyttämä laitteisto muodostaa veteen sähkökentän, joka tainnuttaa lähellä olevat kalat lyhyeksi aikaa. Westermark siirsi kalat haavillaan rannalla odottavaan vesiastiaan.

Istutukset ovat tuoneet kolmena keväänä Kirkkojärveen yhteensä noin 500 000 hauenpoikasta. Vuoden 2017 istutusmäärä oli suurin, noin 300 000 poikasta.

Järvessä on paljon särkikaloja, jotka möyhivät järven pohjaa ravintoa etsiessään. Pohjaan kertyneet ravinteet lähtevät liikkeelle ja ylläpitävät veden ravinnekuormitusta.

Istutusten tarkoitus on lisätä sellaisten petokalojen määrää, jotka syövät särkikaloja. Erityisesti särkien ja lahnojen väheneminen vähentäisi veden ravinteisuutta.

Kangasalan kaupunki on tehnyt hankkeen aikana syksyisin hoitokalastuksia, jotka poistavat järvestä pääosin särkikaloja. Tämän vuoden hoitokalastukset alkavat elokuun viimeisellä viikolla.

Kirkkojärven ensimmäinen nykyisen kaltainen verkkokoekalastus toteutui vuonna 2006. Täysimittaiset koekalastukset ajoittuivat vuosiin 2014 ja 2017. Vuonna 2015 tuli käyttöön lisäksi sähkökoekalastus, jolla tutkijat etsivät rantavesistä saman vuoden poikasia.

Viime viikon verkkokoekalastus jäi suunniteltua suppeammaksi. Järvelle kokoontuneet vesilinnut olisivat häiriintyneet täysimittaisesta koekalastuksesta pääaltaan puolella.

– Teemme laajemmat verkkokalastukset vasta syyskuussa, jolloin vesillä liikkumisesta on vähemmän häiriötä, kalastotutkija Ari Westermark kertoi Kuohunlahden rannalla koekalastusviikon päätöspäivänä.

Järvellä lepää ja ruokailee näinä aikoina enimmillään yli tuhat lintua, mikä on selvästi tavallista enemmän.

– Laskimme reilu viikko sitten, että järvellä oli satakunta punasotkaa. Laji on äärimmäisen uhanalainen. Näimme myös noin 150 tukkasotkaa, jotka ovat maassamme erittäin uhanalaisia, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin vahvistaa.

Tutkijat ovat tehneet sähkökoekalastuksia nyt kolmena vuonna peräkkäin. Hauenpoikasten dna-testit kertovat, että useimmat rantavesien pikkuhauet ovat järven omaa haukikantaa.

– Istutetut poikaset ovat mahdollisesti jääneet ravintokamppailussa järven oman kannan rinnalla kakkoseksi. Toisaalta on hyvä, että järven oma haukikanta lisääntyy, Westermark arvioi.

Istutusten ajoitus vasta touko–kesäkuulle voi selittää osin havaintoa. Järven oman kannan poikaset ovat tuolloin varttuneempia kuin istutuspoikaset.

– Edellisten keväiden hankalat sääolot heikensivät hauenpoikasten saatavuutta ja viivästyttivät istutusta.

Kuohunlahden ja järven pääaltaan pohjoisrantojen tiiviit vesikasviesiintymät haittaavat koekalastuksia. Vesirutto oli aiemmin vallalla, mutta poimuvita nousi tämän kesän ykkösriesaksi.

Tiiviit kasvustot pitävät poikkeuksellisesti myös nuoret hauet poissa rantamatalikoista.

Hauki-hankkeen loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Sen johtopäätökset perustuvat koekalastusten tuloksiin ja veden laadun mittauksiin.

– Järjestämme tuloksista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden luultavimmin marraskuun aikana. Silloin tiedämme, onko Hauki-hanke parantanut Kirkkojärven kalaston tilannetta, Westermark lupaa.

Jos istutukset ja hoitokalastus kohentavat yksittäisen järven tilaa merkittävästi, menetelmän käyttö laajentunee muihinkin runsasravinteisiin ja reheviin järviin.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.