Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-Digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Kissaveljesten valtakunta

Uutiset - 15.7.2017 kello 10.00
Kangasalan Sanomat / Krista Kaitasuo
Kissaveljesten valtakunta
Riitta ja Seppo Rintala sanovat elävänsä kissojen ehdoilla, myös ulkosalla.

Riitta ja Seppo Rintala myöntävät auliisti, että heidän talossaan eletään kissojen ehdoilla. 200 neliömetrin pihamaa on aidattu verkolla, ja talon lähes jokaiseen huoneeseen on kehitelty jotakin virikettä kissoille.
Ikkunalautojen ja kiipeilytasojen lisäksi korkea seinävitriini on tuunattu nautinnolliseksi paikaksi mirrien maata. Korkeimmalle hyllylle on sijoitettu pieni matto, jossa on mukava lökötellä, ja joka estää tasolle hyppäävää kissaa liukastumasta.
– Joku vieras on tokaissut, että taitaa olla koko talo tehty vain kissoja varten. Ja näinhän se melkein on, Seppo Rintala nauraa.

Rintaloiden luona asustavat omanarvontuntoiset kissaherrat, Max ja Moriz, ovat rodultaan pyhiä birmoja. Ne ovat puolipitkäkarvaisia naamiokissoja, joiden ystävälliset ovaalinmalliset silmät ovat väriltään syvän siniset. Jalkojen valkoiset sukat ovat huopikas- tai varvastossumaiset.
Luonteeltaan pyhät birmat ovat leikkisiä, ystävällisiä ja äärimmäisen seurallisia.
Seurallisuutensa vuoksi Max ja Moriz majailevat useimmiten siellä missä omistajatkin. Aamuisin Max seuraa tarkkaan, kuinka emäntä asettelee papiljotit tukkaansa. 
Televisiota katsotaan aina kissojen kanssa, ja yöt nukutaan porukalla sulassa sovussa.
– Kerran putosin sängystä, kun oli niin ahdasta. Kipusin muina miehinä takaisin sänkyyn ja tokaisin kissoille, että jos vähän tilaa antaisitte, niin hyvä olisi, Riitta kertoo.

Max ja Moriz saapuivat Rintaloille 12 vuotta sitten. Ensin piti ottaa vain toinen, mutta Rintaloiden Juha-poika oli sitä mieltä, ettei kaksospoikia sovi toisistaan erottaa.
Kun pojat saapuivat valtakuntaansa, alkoi perheen isäntä heti touhuta heidän arvolleen sopivaa pihamaata. Hän haki kaupasta hyvät määrät kanaverkkoa ja aloitti rakentamisen.
Mitään pientä aitausta ei näille pojille tahdottu tehdä, vaan päämääränä oli aidata koko piha heidän käyttöönsä.
Aivan täydellinen aitaus ei heti alkuunsa ollut. Kuului nimittäin vain pieni tuulensuhaus, kun pojat jo olivat hypänneet metrinkorkuisen aidan ylitse.
– Kerran pojat noudettiin Lahdentieltä, toisen kerran ne olivat kiivenneet katolle, Rintalat kertovat.
Niinpä isäntä pinkaisi toistamiseen rautakauppaan, ja osti nipun lisää aitaa.
Enää pojat eivät hypi eivätkä kiipeile aidan ylitse. Eikä niiden tarvitsekaan, sillä niin mukavat oltavat niillä aidan sisäpuolella on.
Yksi niiden lempipaikosta on sireenipensaan sisään rakennettu kiipeilypuu. Vehreän oksiston takaa on mukava tarkkailla ihmisten puuhia.
Max puolestaan tykkää kaivaa itselleen uran perennapenkkiin ja nukkua penkin keskellä. Aamuisin molemmat kissat voi tavata keinusta makoilemasta tai pesemästä itseään.
Pihan kauniita kukkaistutuksia ja hauskoja savitöitä ei sentään ole aseteltu ja perustettu pihaan kissojen esteettistä silmää miellyttämään. Ne on rakenneltu vain ja ainoastaan ihmisasukkaita viihdyttämään.

Kesä on kissoille mieluisinta ulkoiluaikaa, mutta poikkeavat pojat pihamaalla muinakin vuodenaikoina. Lumi ja pakkaset eivät niitä hetkauta.
– Joskus talvella aamuyöstä tulee vähän kylmä, kun pojat lähtevät itsenäisesti ulkoilemaan, Seppo Rintala toteaa.
Veljekset osaavat oivallisesti avata itse oven, mutta isännän mukaan sulkeminen näyttää olevan niille vaikeampi tehtävä.
Mutta onneksi kissoille on siunaantunut avulias palveluskunta. Isäntä nousee reippaasti sängystä ylös, sulkee oven ja kiiruhtaa takaisin lämpimän peiton alle.
Hetken kuluttua onkin sitten aika avata ulko-ovi sisään kinuaville karvaisille kaksospojille.

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös