Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Glögi & piparitarjoilu 16.11.Glögi & piparitarjoilu 16.11.

Kissojen hoito edelleen kahtiajakautunutta – lemmikit hoidetaan, populaatiot työllistävät

Kissojen arvostus lemmikkeinä on lisääntynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Uutiset - 20.6.2018 kello 11.23
Kissojen hoito edelleen kahtiajakautunutta – lemmikit hoidetaan, populaatiot työllistävät
Kustaa elelee tällä hetkellä Sahalahdella Hätäkissalaa pitävän Johanna Jaatisen luona. Kovia kokenut kolli voi tätä nykyä erittäin hyvin.

Näin arvioivat Kangasalan eläinlääkintähuollon praktikkoeläinlääkäri Sanna Aaltonen ja Pieneläinvastaanottoa Kangasalla pitävä eläinlääkäri Netta Tammisalo.

– Ihmiset huolehtivat kissoista enemmän. Joskus he tulevat hyvin pientenkin asioiden takia, Aaltonen toteaa.

Tammisalo on samaa mieltä.

– Minun kokemukseni mukaan asiakkaat hoitavat eläimet hyvin.

Molemmilla eläinlääkäreillä on pitkä kokemus eläinlääkärin työstä.

Kissojen kaltoinkohtelu ei kuitenkaan välttämättä aina tule heidän tietoonsa, sillä laiminlyönteihin ja eläinsuojelulain rikkomuksiin puuttuvat tavallisesti valvontaeläinlääkäri ja eläinsuojelua tekevät yhdistykset.

Kangasalan ja kolmen muun Pirkanmaan kunnan alueen valvontaeläinlääkärinä työskentelevä Heljä Laukkanen kokee paikallisten eläinlääkärien tavoin, että pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kissoista huolehditaan paremmin, vaikka huonoa kohteluakin esiintyy.

– Kangasalla tyypillisimpiä ongelmia on, että kotikissalla on joku terveysongelma, jota ei oteta tarpeeksi vakavasti, Laukkanen kertoo.

Pääasiassa maaseudulla elävät kissapopulaatiot, eli villiintyneet kissalaumat, ovat toinen ongelma.

Tällä hetkellä voimassa oleva eläinsuojelulaki ei tuomitse kissojen hallitsemattoman lisääntymisen sallimista.

Kissojen pitoon on vaikea puuttua, jos lain minimivaatimukset kissojen hoidon suhteen täyttyvät, eikä omistaja ole yhteistyöhaluinen.

Laukkasen mukaan Kangasalla oli viime vuonna kolme niin sanottua kissakeissiä.

Niillä tarkoitetaan tilanteita, joissa valvontaeläinlääkäri joutuu puuttumaan kissan hoitamiseen tai populaation pitämiseen.

Alkuvuonna tapauksia on ollut kaksi.

– Pääsääntöisesti käymme kaikissa populaatiokohteissa, Laukkanen kertoo.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Hallitsemattomasti lisääntyvä populaatio on riski, koska suuressa kissalaumassa esimerkiksi taudit leviävät helposti.

Uuden eläinsuojeluin odotetaan tulevan voimaan vuoden 2020 alussa. Näillä näkymin se velvoittaa omistajan estämään eläinten hallitsemattoman lisääntymisen.

Näin ollen laki mahdollistaa valvontaeläinlääkäreiden ja muiden viranomaisten puuttumisen hallitsemattomaan kissojen pitoon.

Kissoja ei välttämättä laiminlyödä tahallaan, vaan kyse voi olla vanhoista tavoista.

Laukkasen mukaan vanhempi, kissoja jyrsijäpyyntiin käyttänyt sukupolvi voi yllättyä, että kissat pitäisi nykyään leikata, madottaa ja rokottaa.

– Voi olla vaikea ymmärtää, että se mikä on ollut noin 20–30 vuotta sitten ok, on nyt muuttumassa laittomaksi, Laukkanen toteaa.

 

Leikkauttaminen helpottaa arkea ja torjuu kissalaumoja

 

Kollikissojen kastraatio ja narttukissojen sterilisaatio estävät kissojen lisääntymisen.

Nukutuksessa tehtävissä toimenpiteissä poikakissalta poistetaan kivekset ja tyttökissalta munasarjat.

Praktikkoeläinlääkäri Netta Tammisalo kertoo, että yleensä kissat toipuvat toimenpiteestä nopeasti.

Paitsi, että leikkaaminen estää lisääntymisen, se helpottaa arkielämää kissan kanssa. Lisääntymiskykyiset kissat saattavat mouruta ja merkkailla virtsalla kiima-aikoina. Lisäksi leikattujen kissojen reviiri pysyy tyypillisesti pienempänä.

Tammisalo kertoo että suurin osa kissoista on leikattaessa iältään puolesta vuodesta vuoteen.

Praktikkoeläinlääkäri Sanna Aaltosen mukaan leikkauksia tehdään eniten vuoden vaihteessa.

– Sesonki on vuoden vaihteen molemmin puolin, kun alkukevään ja kesän aikana syntyneet tuodaan. Silloin on useampia päivittäin, Aaltonen kertoo.

Sekä naaras- että uroskissat tulevat sukukypsiksi jo muutaman kuukauden ikäisenä, joten ne voidaan sterilisoida ja kastroida jo kolmen neljän kuukauden ikäisenä.

 

Lue Sahalahdella toimivan Hätäkissalan pitäjän Johanna Jaatisen eläinsuojelutyöstä.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös