Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Tarjous voimassa 23.10. asti tai niin kauan kuin tuotteita riittääTarjous voimassa 23.10. asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää

Kohteliasta kuntaliitoskeskustelua

Tuula Ruusumaa
Pääkirjoitus - 1.4.2015 kello 8.16

Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen, Kuhmoisten Anne Heusala ja Pälkäneen Janita Koivisto kertoivat viime perjantaina Kangasalla, että kuntarakenneselvitys on valmistunut. Nyt on kuntalaiskeskustelun ja luottamushenkilöiden vuoro.
Kuntarakenneselvityksessä on tutkittu, mitä hyvää ja mitä huonoa mahdollinen kuntaliitos näiden kolmen kunnan kesken toisi tullessaan. Kaikilla kolmella kunnalla on omat ongelmansa - Pälkäneellä ja erityisesti Kuhmoisilla ne ovat Kangasalaa huomattavasti suurempia.
Työtä ohjasi erityinen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä. Käytännön työstä vastasi ohjausryhmän sihteeri Aleksi Saukonriipi.

Liitosselvityksen kohteena olleista kunnista Kangasala on selkeästi vahvin. Sillä on vahvoja ja kuntaa eteenpäin vieviä tulevaisuudensuunnitelmia muun muassa elinkeinojen kehittämisessä. Kunnan tärkeimmät iskusanat tällä sektorilla ovat Tarastenjärven ja Saarenmaan työpaikka-alueet.
Kuhmoinen on puolestaan heikoin ja sen tulevaisuudennäkymät ovat heikkenevät. Tämä siitäkin huolimatta, että Heusalan mukaan kunnassa on kyetty tekemään paljon talouden oikaisemiseksi.
Pälkäne asettuu tunnuslukuineen Kangasalan ja Kuhmoisten väliin, mutta myöskin sen ennuste on enemmän miinusmerkkinen kuin positiivinen. Mittareina selvitystyössä käytettiin väestömäärää, väestörakennetta, työpaikkoja, työllisyyttä ja koulutustasoa.

Kuntarakenneselvityksen ympärillä käydään keskustelua kohteliain sanakääntein. Oskari Auvinen toistaa diplomaattisesti kerta toisensa jälkeen, että aloite on pienemmillä kunnilla. Tässä tapauksessa Kuhmoisilla ja Pälkäneellä.
Kuhmoinen tähyilee kahteen suuntaan, Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle. Päijänteen rannalla sijaitseva kunta on tähän saakka identifioitunut enemmän keskisuomalaiseksi pitäjäksi.
Kangasalla ei selvästikään ole hinkua kuntaliitokseen. Selvityksiä tehdään osin senkin vuoksi, että valtiovalta pysyy tyytyväisenä. Voidaan sanoa, että on ainakin selvitetty, kun ministerit seuraavan kerran lähtevät kuntauudistuksen tiimoilta kiertueelle.
Kangasala on tehnyt jo pitkään tiivistä yhteistyötä Pälkäneen kanssa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Se on hyväksi havaittu tapa, ja tästä voisi olla myös valtakunnallisen sote-uudistuksen tekijöillä opittavaa.
Yhteistyöhön kyllä pystytään tässä valtakunnassa ilman pakkoakin.

Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös