Arjessa mukana | Kolumni

Kolumni: Luulin haluavani Kangasalta pois, mutta en halukaan – vetovoima piilee paikkakunnan luonnossa

Kirjoittaja nauttii Kangasalan luonnosta. Kuvassa Pitkäjärvi. Kuva: Sari Heliövaara

Kolme vuotta sitten, pandemian pahimpina aikoina, päätimme perheeni kanssa vaihtaa maisemaa. Pääkaupunkiseudulta kotoisin olevana “kaupunkilaisena” Kangasalle muutto tuntui kuin olisi astunut toiseen maailmaan. Harjut,…


Tämä sisältö on Kangasalan Sanomien tilaajille

Tilaa lukuoikeus alkaen 3,50 €.

TilaaKirjaudu

2 kommenttiaKommentoi

  • Tiltu29.9.2023 klo 23:43

    Minäkin muutin Helsingistä Kangasalle muutama vuosi sitten, en muuttaisi takaisin Hesaan mistään hinnasta.mukava paikkaunta

  • Maalla_syntynyt30.9.2023 klo 01:48

    Minäkin olen muuttanut maalaiskaupungista isompaan kaupunkiin. Pikku maalaiskaupungissa oli kaikki vaikka ei ollut mitään. Vain sanat kuviot mutta ikävä jäi jokea,joka hiljalleen virtaa,puroja,luontoa,hiljaisuutta. Mutta jos muuttaisin takaisin,kaipaisin jo kohta ihmisvilinää/ja kaikkea mahdollista. Kirpputoreja/julkista liikennettä/ihmisvilinää/ym. Maalaishenki minussa silti sykkii 100%/ja kaupunkilaista ei minusta kuitenkaan saa 🤥