Koti Uutiset Kouluruoka lämmitti kirjastossa

    Kouluruoka lämmitti kirjastossa

    0

    Kotimaisen ruuan rooli Kangasalan kuntakeittiöissä ryöpsäytti puheet pintaan keskiviikkona kirjaston Harjula-salissa.

    Ajoittain lämpöisenäkin käyneen keskustelun alustivat Kuntien hankintapalvelut KuHa Oy:n toimitusjohtaja Petri Mäkinen ja Ruoka Suomi-teemaryhmän erityisasiantuntija Heidi Valtari.

    Kangasalan ruokahuollon kotimaisuutta ja toimintaa salintäyteiselle yleisölle valotti ruokahuoltopäällikkö Päivi Lehti.

    Kouluruoka lämmitti

    Juttu kiertyi alusta pitäen Kangasalla tarjoiltavaan kouluruokaan ja sen tuontiaineksiin, joita yleisö piti liian runsaina.

    Kangasalla kotimaisuusaste on 60, mutta esimerkiksi Pirkkalassa 80 prosenttia.

    Asiantuntijoista ero johtuu kotimaisten tarpeiden ajoittain huonosta saatavuudesta ja sen myötä korkeammasta hinnasta.

    – Pirkkalalla on varaa ostaa kalliimpaa, Lehti lisäsi.

    Perusongelma on hänestä kuitenkin syvemmällä.

    – Kotimainen tuotanto vähenee jatkuvasti. Olemme veitsenterällä.

    Ehdotus palata riisistä perunaan murenee hänestä makutottumuksiin.

    – Ruuan pitää tulla myös syödyksi, ja pasta- ja riisiruuat maistuvat.

    Pieni budjetti

    Kangasalan kuntakeittiöt tuottavat päivittäin noin 10 000 ateriaa. Siihen niillä on vuosittain käytössään kaksi miljoonaa euroa.

    Niukkuus edellyttää tarkkuutta. Sitä haetaan Lehden mukaan pitkäjänteisestä suunnittelusta, kilpailutuksesta ja KuHan kautta tehtävistä yhteishankinnoista.

    Palapelin pohjana on kaksi kuuden viikon jaksoina pyörivää ruokalistaa.

    – Listaa ei ole helppo muutella, Lehti toppuutteli puheita pikahankinnoista ja lyhyemmistä hankintajaksoista.

    Rahan niukkuus heijastuu opettajien mukaan myös kotitaloustunteihin. Esimerkiksi hedelmän oikeaa käsittelyä on hankala opettaa, kun appelsiineja on 2-4 ja oppilaita 16.

    Ruokabudjetin pienuutta hämmästellyt yleisö huomautti, että halvan tekemisellä on hintansa.

    Laatu on laskenut 3-4 vuotta. Kirjolohta lautaselta ei enää löydy, kalapuikkoja, tonni- ja pakastekalaa kyllä.

    Kiinan kana ei maistu

    Ruuan alkuperä puhutti myös.

    Kysyttiin, miksi koulukeittiöissä pyörii brasilialaista lihaa, kiinalaista kanaa ja eeuulaista einestä, vaikka ulkomaisten ruoka-ainesten ilmoitettiin koostuvan riisistä, säilykkeistä sekä vihanneksista ja hedelmistä.

    Mäkinen epäili kaukomaiden lihahavaintojen olevan vanhoja, parin vuoden takaisia.

    – Muussa tapauksessa kysymys on tavarantoimittajan tilapäisestä notkahduksesta, josta KuHakin kiinnostunut.

    Läpinäkyvyys tavoite

    Hevosenlihan yleiseurooppalainen uitto nautavalmisteisiin johdatti keskustelun ulkosuomalaisen lihan turvallisuuteen. Siihen, syödäänkö Kangasalla geenimanipuloitua ja hormonoitua lihaa.

    Mäkinen ei pystynyt pelkoa täysin poistamaan.

    – Kun saatavuus heikkenee maanlajuisesti, ulkomainen liha tulee sopimusten mukaisesti kuvaan mukaan.

    Vaikka tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä seurataan jatkuvasti, aukotonta valvonta ei ole.

    Missä strategia?

    Kunnalta perättiin useammalla suulla selkeätä hankintastrategiaa.

    Tapaa perustella ruuan laatu- ja alkuperäongelmia hankinta- ja tuotantoteknisillä seikoilla pidettiin osoituksena strategian puutteesta – ja julkisen ruokahuollon toisena ydingelmana eurojen vähäisyyden ohella.

    Tilaisuudessa läsnä ollut valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia näki asian toisin.

    Hänestä KuHa on strateginen valinta jos mikä, sillä juuri se mahdollistaa taloudellisesti ja laadullisesti järkevät hankinnat.

    Osa yleisöstä ei yhtynyt näkemykseen. Keskitetyn hankintatavan rinnalle kouluille kaivattiin mahdollisuutta suoriin ostoihin läheisyyden ja kestävän kehityksen nimissä.

    Kotimaisen ruuan teemaillan järjesti Kangasalan sosiaalidemokraatit.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän