Kuhmalahdella vuosina 2010–2015 toimineen uusiojätelaitoksen toimitusjohtajaa ja hänen veljeään, yrityksen hallituksen puheenjohtajaa, syytetään törkeästä ympäristön turmelemisesta.
Syyttäjä esittää miehille vähintään yhden vuoden ehdollista vankeustuomiota.
Lisäksi syyttäjä esittää, että veljekset on tuomittava yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle taloudellisena hyötynä 572 000 euroa ja asetettava vähintään neljän vuoden liiketoimintakieltoon.
Syyttäjänä jutussa toimivan kihlakunnansyyttäjän Jari Kukon mukaan törkeät ympäristön turmelemiset ovat Suomessa melko harvinaisia. Vuositasolla oikeudessa käsitellään muutamia juttuja.
– Varmaan niitä tapahtuu enemmän, mutta on erinäisiä syitä, miksi niitä käsitellään aika vähän. Ne ovat aika hankalia tutkia, Kukko toteaa.
Uusiojätelaitoksella oli vuonna 2009 myönnetty ympäristölupa, jonka määräyksiä yrittäjät rikkoivat useilla tavoilla.
Syyttäjän mukaan uusiojätelaitos otti vastaan noin 600 neliömetrin alueelle 2 000–3 000 kuutiometriä ympäristöluvan vastaista jätettä.
Jätteiden joukossa oli rakennusjätettä, sekalaista yhdyskuntajätettä ja vaaralliseksi luokiteltavia jätteitä, kuten maali- ja kemikaalipakkauksia.
Yritys oli myös laiminlyönyt saapuneiden jätekuormien vastaanottoa ja tarkistamista, eikä yrityksen piha-alue ollut lupamääräyksen mukainen, mikä aiheutti maaperän pilaantumista.
Alueella oli myös varastoitu ympäristöluvan vastaisesti muuntajista peräisin olevaa jäteöljyä, vaarallisia kemikaaleja sisältäviä akkuja ja polttonestesäiliöitä.
Vuonna 2015 yrityksen alueella sattui kaksi öljyvuotoa. Toukokuussa 2015 alueella polttoleikattiin öljysäiliötä, minkä seurauksena se syttyi tuleen. Palon seurauksena maaperään valui ainakin 1 000 litraa öljyä, minkä vuoksi maata piti poistaa noin 133 tonnia.
Toinen vuoto sattui samana vuonna kesäkuussa, kun 800 litraa muuntajista poistettua jäteöljyä valui maaperään, jota jouduttiin poistamaan yhteensä noin 123 tonnia.
Syyttäjän mukaan yrityksen toiminta oli pitkäaikaista ja suunnitelmallista, sillä se harjoitti kaatopaikkatoimintaa ilman asianmukaisia lupia ja sai siitä huomattavaa taloudellista hyötyä.
Rikosta voi pitää törkeänä myös siksi, että toimintaa on jatkettu viranomaisten antamista korjauskehotuksista välittämättä.
Veljesten yritys meni konkurssiin vuonna 2016.
Kukko arvioi, että toiminnan siivoamisen kustannukset nousevat todellisuudessa suuremmiksi kuin rikoksen tuottama arvioitu taloudellinen hyöty.
Jari Kukon mukaan yrityksen tontti näyttää tällä hetkellä melko siistiltä päällisin puolin katsottuna.
– Alueelta on siivottu pois maan päällä olevat jätteet. Mutta maaperässä on tietenkin jätettä, jota siellä ei pitäisi olla. Jää nähtäväksi, kenen toimesta se siivotaan.
Pirkanmaan käräjäoikeus antaa jutusta tuomion ensi viikon tiistaina.
MainosTilaa Kangasalan Sanomat alkaen 3,50 €.Tilaa tästä
