Koti Arjessa mukana Kuhmalahden pankkiryöstö oli aikanaan poikkeuksellisen raaka rikos – rosvot ampuivat asiakasta...

Kuhmalahden pankkiryöstö oli aikanaan poikkeuksellisen raaka rikos – rosvot ampuivat asiakasta ja onnistuivat piiloutumaan läheiselle mökille

0
Ryöstöstä uutisoitiin runsaasti sekä paikallislehdessä että valtakunnan medioissa. Kuhmalahti oli 1998 vielä itsenäinen kunta, ja sen alueen asioista uutisoi Sydän-Hämeen Lehti.

Loppukesän perjantaipäivä Kuhmalahden Pohjan kylällä noin 21 vuotta sitten sai yllättävän dramaattisen käänteen. Kaksi naamioitunutta ryöstäjää iski Kuhmalahden Osuuspankin Pohjan konttoriin elokuun 14. päivä vuonna 1998 puolen päivän jälkeen.

Kuhmalahden Osuuspankin silloinen toimitusjohtaja, kuhmalahtelainen Risto Mattila muistaa tapahtuman edelleen hyvin.

– Minä näin tilanteen varmaankin ensimmäisenä, koska satuin olemaan tiskillä, kun kaksi kaveria huput päässä ja aseet käsissä tulivat sisälle. Tietenkin pankeissa oli varauduttu ryöstöihin, koska ne olivat siihen aikaan paljon yleisempiä kuin nykyään. Mutta olihan se kamala hetki.

Asiakas lähti rosvojen perään

Mattila kertoo, että ryöstäjistä toisella oli katkaistu haulikko ja toisella pistooli. Jälkimmäisellä varustautunut ampui sisään tullessaan varoituslaukauksen kattoon. Tapahtumahetkellä konttorissa oli työntekijöiden lisäksi paikalla kaksi asiakasta.Kassan tyhjenettyään miehet poistuivat pankin takaovesta.

– Minun kannaltani oli kriittistä, kun he vaativat minua viemään heidät takakautta ulos. Mietin, että mitä he minulle tekevät. Heidän lähdettyään vedin oven kiinni ja lähdin soittamaan hätänumeroon.

Ryöstön yhteydessä loukkaantui paikkakuntalainen mies, joka oli tekohetkellä asioimassa konttorissa. Hän lähti ryöstäjien perään, ja pistoolia kantanut ampui häntä. Mattila kuuli sisälle useita laukauksia.

– Hänellä oli vaimo ja lapsi odottamassa autossa. Ymmärtääkseni hän huolestui heistä, ja lähti siksi etuovesta ja kiersi talon taakse, Mattila kertoo.

Vahingoittunut sai nopeasti apua, kun tien toisella puolella sijainneen terveyskeskuksen lääkäri riensi antamaan ensiapua. Uhri selvisi, mutta Mattilan tietojen mukaan hänelle jäi välikohtauksesta vammoja.

Poikkeuksellinen 1990-luvun pankkiryöstöksi

Mattila ihmettelee edelleen ryöstäjien valitsemaa ajankohtaa: ennen vanhaan pankkiryöstäjät iskivät yleensä hieman ennen sulkemisaikaa.

Konttorin ovi oli varustettu sähkölukolla, joten sisälle ei päässyt, ellei henkilökunta avannut ovea.

– Toisinaan päivisin, kun pankissa oli paljon asiakkaita, ovea ei laitettu välttämättä lukkoon, Mattila kertoo.

Lienikö sattumaa, että rosvot sattuivat tulemaan paikalle juuri oikealla hetkellä. Ainakin silloisen Kangasalan nimismiespiirin rikoskomisarion, tapauksen tutkinnanjohtajan Mauri Erkkilän mukaan Kangasalla ja lähikunnissa tehtiin 1990-luvulla useita pankkiryöstöjä keskellä päivää.

– Kuhmalahden pankkiryöstöstä teki poikkeuksellisen se, että sen yhteydessä käytettiin ampuma-asetta eikä vain uhkailtu.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Eläkepäivistä jo pitkään nauttinut rikoskomisario Mauri Erkkilä muistaa Kuhmalahden pankkiryöstön tapahtumat edelleen melko hyvin. Ryöstö oli 1990-luvulla poikkeuksellinen, koska ryöstön yhteydessä ammuttiin sivullista

Sydän-Hämeen Lehti uutisoi (17.8.1998), että silminnäkijöiden mukaan ryöstäjät pakenivat isoa kassia olkapäällä riiputtaen läheiseen metsään.

Risto Mattila kommentoi samassa jutussa ryöstäjien saaneen saaliiksi pienehkön summan rahaa. Saaliista osa putosi pankin pihamaalle. Myöhemmin ainakin osa löytyi kätkettynä piilopaikan läheltä. Pohjan pankkirosvoilla oli ilmeisesti piilossa odottamassa pakoauto.

Silminnäkijöistä oli apua selvittämisessä

Ryöstäjiä etsimään saapui poliiseja useammasta poliisipiiristä.

– Rikosta selvittämään koottiin noin 10 poliisimiehen tutkintaryhmä. Lomalaisia hälytettiin töihin, komisario muistelee.

Tutkinta aiheutti etsintöjä lähiseudulle ja isoille teille laitettiin katusulkuja. Pankin valvontakameroista poliisi näki, mitä ryöstötilanteessa oli tapahtunut.

Toisinaan päivisin, kun pankissa oli paljon asiakkaita, ovea ei laitettu välttämättä lukkoon

Rikos kuuluu Erkkilän lähes 40 vuoden uran haastavimpiin, koska ryöstäjillä oli tuuria ja he ehtivät karkuun ennen partion saapumista. Käytettävissä ei myöskään ollut samanlaisia tutkintametodeja kuin tänä päivänä.

Erkkilä kiittää kuhmalahtelaisia silminnäkijöitä. He pystyivät kuvailemaan miehiä melko tarkasti naamioista huolimatta.

Ampuja oli noin 50–60-vuotias ja harmaahiuksinen. Rikoskumppani oli selvästi nuorempi, hieman yli 20-vuotias.

Tutkinnan edetessä selvisi, että miehet olivat piiloutuneet lähistöllä sijaitsevalle kesämökille, joka toimi ilmeisesti heidän tukikohtanaan.

Jossain vaiheessa toinen lähti mökiltä taksilla Tampereelle. Taksikuski kiinnitti huomiota rosvon epämääräiseen käytökseen ja kassissa olleisiin rahoihin. Jätettyään tämän kyydistä kuljettaja soitti poliisille.

Myöhemmin setelien tunnistettiin olevan peräisin Pohjan konttorista. Erkkilä muistelee, että setelistä löytyi myös verta.

– Sormenjälkiä setelistä ei saatu. Siihen aikaan ei ollut käytössä DNA-näytettä, Erkkilä kertoo.

Kaiken kaikkiaan pankkiryöstön tutkinta kesti lopulta noin 1,5 kuukautta.Ratkaisevan yleisövihjeen antaneelle oli luvassa palkkio.

– Sitä en enää muista, kuka sen sai, ja paljonko se oli.

Erkkilän mielestä tamperelaiset miehet pidätettiin lopulta kotipaikkakunnaltaan. Hänen muistojensa ja lehtitietojen mukaan heidät otettiin kiinni jo aikaisemmin, mutta nuorempi jouduttiin päästämään hetkeksi vapaalle jalalle näyttöjen puuttuessa.

Kuhmalahden pankkiryöstöstä teki poikkeuksellisen se, että sen yhteydessä käytettiin ampuma-asetta eikä vain uhkailtu.

Jossain vaiheessa poliisi epäili myös vankilasta vapautuneen tai paenneen murhaajan sekoittuneen juttuun, mutta hänellä oli tekohetkelle alibi.

Eläkepäiviä vuodesta 2001 asti viettänyt rikoskomisario kertoo, että kuulusteluissa ei selvinnyt ryöstölle muuta selvää motiivia kuin raha. Hän muistelee, että molemmilla miehillä
oli jonkinlaista aiempaa rikostaustaa. Sivullisen ampumiselle ei löytynyt muuta syytä kuin pelko pakomatkan epäonnistumisesta.

– Oli todella rohkeaa, että ammutuksi joutunut lähti perään. Tänä päivänä kovin moni tuskin lähtisi, Erkkilä toteaa.

Asianomaisena rikoksessa ollut Mattila kertoo, että tapausta puitiin hovioikeudessa asti. Lopulta jutussa tuomittiin yhteensä neljä henkilöä – kaksi ryöstöstä ja kaksi sen avustamisesta.

Erkkilä ei muista tuomioiden pituutta. Mattila muistelee, että ampuja olisi saanut kahdeksan vuoden vankeustuomion.

Rikos herätti mediahuomion

Kuhmalahden pankkiryöstö herätti vuonna 1998 paljon huomiota mediassa. Erkkilä muistaa, että tapahtumapaikalla oli hetkessä paikalla kolme tv-kameraa.

– Minäkin jouduin kameroille sanomaan jotain pankin oven välistä, Mattila toteaa.

Tapauksesta tehtiin jakso myös Yleisradiossa esitettyyn Poliisi-TV:hen.

Vuoteen 2011 Kuhmalahden pankin johdossa ollut Mattila kertoo, että hänelle ryöstökokemus aiheutti joksikin aikaa pelkotilan. Hän saattoi säpsähtää kaupungilla liikkuessaan kasvonsa peittäneitä ihmisiä.

Pankin toimintaan ryöstö ei aikanaan vaikuttanut, vaan se aukesi tututtuun aikaan heti seuraavana maanantaina.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän