Kangasalan joulunavauksessa ahdisti. Tapahtumahan oli mukava, mutta pieneen tilaan survotussa ihmismassassa oli hankala liikkua perheen kanssa.
Sekaan näyttivät puskeneen nelipyöräisetkin.
Vaikka kunnan keskusaukio on lähes yhtä suuri kuin Helsingin Senaatintori, suositulle tapahtumalle ei ollut kunnolla tilaa.
En voi sanoa yllättyneeni syksyllä, kun Uusi Kangasala -työpajan arkkitehdit luonnehtivat torialuetta monotoniseksi ja käytöltään yksipuoliseksi.
Ankeahan se on, enimmäkseen. Sehän on tarkoitettu lähinnä autojen säilytykseen. Itse tori on saanut vain kapean kaistaleen. Luulisi, että kunnan ytimen neliöt ovat arvokkaampia.
Nuoret kaupunkisuunnittelijat tarjosivat ideoita: Aukiota voisi rajata selkeämmäksi uudisrakennuksilla. Bussipysäkit olisi vietävä sivummalle. Parkkipaikoista joutaa antaa tilaa istutuksille, ihmisille, leikkipaikalle ja vaikka liikerakennukselle.
Näin tiivistetystä aukiosta tulisi entistä intiimimpi, ehkä houkuttelevakin.
Mutta entäpä ne autot?
Kangasalan kaltaisessa kunnassa kuljetaan kumipyörillä ja keskustaan tarvitaan paljon paikoitustilaa. Pysäköintiruutuja on hankala vähentää, koska niistä on pula jo nyt.
Torin ympäristön rakennusten alle tulee parkkihalleja. Niillä ongelma tuskin ratkeaa, koska uudet talot tuovat myös autoilevia asukkaita, asiakkaita ja työntekijöitä.
Mikä neuvoksi?
Syksyn kaupunkisuunnitteluprojektiin osallistunut arkkitehtitoimisto Muuan heitti idean: viedään myös toriparkki maan alle. Niin on tehty muuallakin. Toki siten toimineet kunnat ovat toki olleet suurempia, mutta on ajatuksella syytä ainakin leikitellä.
Tilaa tulisi ihmisille, istutuksille ja leikkipaikalle. Sitä jäisi varmasti muutamalle asiointiparkkiruudullekin.
Torikannen alle rakennettavan pysäköintihallin paikat maksoivat viime vuosikymmenellä tehdyn selvityksen mukaan 25 000–35 000 euroa yhtä ruutua kohden. Syvemmälle kallioon louhitut paikat taas kustansivat 35 000–50 000 euroa.
Jos paikkoja rakennettaisiin satakunta, puhuttaisiin muutamasta miljoonasta eurosta.
Kunta säästää ja välttelee investointeja. Vain pieni osa kunnista on subventoinut rajusti isoja pysäköintihankkeita, ja näinä aikoina Kangasala tuskin siihen joukkoon liittyy.
Hallia pykäämään ja pyörittämään tarvittaisiin kai yksityinen yhtiö, joka saisi tehtyä voittoa.
Maksullinenhan hallista tulisi, mutta autot saisivat suojan. Sen käyttöä voisivat edistää myös tiukemmat pysäköintiaikojen rajoitukset muualla.
Etenkin maksullisuus olisi järkytys tähän asti ilmaiseksi pysäköineille kuntalaisille. Mutta jos ja kun keskustakorttelin parkkihalleja saadaan myös asiointipysäköintikäyttöön, kangasalalaisetkin saattavat vähitellen tottua maksullisiin autosuojiin.
Voi olla, että maanalainen toriparkki ei kannata. Kiinnostuneita rakentajia ei ole ollut jonoksi asti. Maanpäällinen parkkitalokin voisi olla halvempi.
Asiantunteville laskelmille olisi tarvetta.
