Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Fixus Kangasala palveleeFixus Kangasala palvelee

Kulttuuri­matkailijana kotiseudun historiassa

Kolumni - 15.11.2017 kello 8.00
Jyrki Lähteenmäki

Viime sodan jälkeisinä vuosina Suomessa perustettiin paljon kotiseutuyhdistyksiä, jotka ottivat tehtäväkseen paikkakunnan historian vaalimisen. Kangasallekin perustettiin Kangasala-Seura vuonna 1949.

Yhdistyksen sääntöihin kirjattiin jo sen toiminnan alkuvaiheessa, että yhdistyksen tehtävänä on ensisijaisesti suojella ja vaalia historiallisia muistoja ja luonnonkauneutta sekä elvyttää kotipitäjän kulttuuriperinteiden arvostamista.

Kotiseudun historia nousee ajatuksiin varsinkin näin maamme itsenäisyyden juhlavuonna. Kangasalan kulttuurihistoria on pitkä; asutushistoria ulottuu noin 8500 vuoden taakse Sarsan alueen kivikautiseen kulttuuriin.

Viime keväänä televisiossa näytettiin filmi Kangasala muistelee vuonna 1953 Kangasalla pidetystä kotiseutujuhlasta.

Juhlassa oli yleisöä tuhatmäärin, ja se huipentui historialliseen kulkueeseen kylän halki. Kulkueessa oli keskeisiä historian hahmoja kuten kivikauden ihmiset, hakkapeliitat, kirkonrakentajat, Kangasalan kolme Kaarinaa ja 1800-luvun merkkihenkilöt Sakari Topelius ja Agathon Meurman.

Filmi on todella vaikuttava dokumentti siitä, kuinka paikkakuntalaiset ovat yhteen hiileen puhaltamalla saaneet aikaan komean kulttuurijuhlan. Juhlakulkue jo sinänsä on ollut mittava draamallinen spektaakkeli, jonka jär­jes­tä­mi­seen on huvennut satoja työtunteja.

Usein kuulee sanottavan, että välttämättä ei tarvitse matkustaa ulkomaille, kun kotimaassakin on paljon nähtävää.

Mutta vaikka ulkomaan matka voi tuottaa toisenlaisia avartavia elämyksiä kuin kesäinen kotiseutukierros, voi kulttuurimatkan syy olla silti sama: päästä lähelle itselle tärkeitä kohteita, joiden kanssa voi kokea henkistä yhteyttä ja vuorovaikutusta.

Kokemus voi olla yhtä syvällinen ja koskettava oltiin sitten jonkin taiteen historian merkkiteoksen äärellä Pariisin Louvressa tai paneutumassa Kaarina Maununtyttären ajan tapahtumiin Kangasalan koti­seutu­museossa.

Historiallisen ymmärryksen syventämisessä on oleellista historian kokeminen osana oman kotiseudun elämää ja nykyisyyttä. Tätä ajattelutapaa Kangasala-Seura on edistänyt työllään jo kohta seitsemänkymmenen vuoden ajan.

Yhdistyksen työn mieltä kiehtoviin aikaansaannoksiin voi tutustua esimerkiksi Tapulin­mäellä sijaitsevassa Kangasalan koti­seutu­museossa tai yhdistyksen kotisivuilla www.kangasalaseura.net

Kangasala muistelee -filmi vuodelta 1953 päättyy kotiseututyön tutkija professori Esko Aaltosen sanoihin, joita voidaan pitää yhä edelleen kotiseututyön mottona:

Vasta silloin on kotiseututyö oikealla pohjalla, kun nykypolvi ymmärtää täysin selvästi puolustaa menneisyyttä tulevaisuuden edessä, ja näin ollen on siitä luonnollisena seurauksena, että vanha ja uusi elämänmuoto sulautuvat eheäksi, kauniiksi ja täydelliseksi kokonaisuudeksi.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
~
Takaisin ylös