Koti Pääuutiset Kun on tarpeeksi paha sää, voi tieisännöitsijälle tulla 50 puhelua päivässä

Kun on tarpeeksi paha sää, voi tieisännöitsijälle tulla 50 puhelua päivässä

0
Hyvätasoista mäkisoraa, tuumailee Vuoden Tieisännöitsijäksi 2019 valittu Tero Laurila juuri sorastetulla yksityistiellä, jonka hallinnointia ja tienpitoa hän hoitaa.

Tero Laurila Sahalahdelta on valittu Vuoden Tieisännöitsijäksi 2019.

Suomen Tieyhdistyksen myöntämä tunnustuspalkinto ja siihen kuuluva kunniakirja hänelle ojennettiin Tampereella, jossa maamme tieisännöitsijät pitivät vuotuisen neuvottelupäivänsä.

– Olin aika otettu. Aiemmin tunnustuksen saanut porukka on tasoltaan sellaista, johon en ajatellut pääseväni, Laurila kertoo tunnelmistaan.

Vuoden Tieisännöitsijä on valittu tieisännöitsijöiden keskuudesta 2008 alkaen. Valintakriteerien mukaan hän on henkilö, joka omalla toiminnallaan on ollut esimerkillinen ja vaikuttava tieisännöitsijä, ja on osaltaan ollut kehittämässä ammattialaansa.

Laurila uskoo, että etenkin maakaapelointiasioiden parissa toimiminen on vaikuttanut tunnustuksen myöntämiseen.

Maakaapeloinnit ovat viime vuosina kovasti yleistyneet, mutta yhteisiä toimintasäännöksiä ei ole vieläkään saatu aikaan.

Haja-asutusalueella on tyypillistä, että verkkoyhtiö antaa kaapelointityön aliurakoitsijalle, joka toteuttaa käytännön työt. Ongelmilta ei ole vältytty, kun eri laatutason toimijat ovat kaivaneet maata ja asentaneet kaapeleita tiekuntien hallinnoimilla alueilla.

– Energiateollisuus ja Suomen Tieyhdistys neuvottelivat kaksi vuotta, ja saivat aikaa suositussopimuksen maakaapeleiden asentamisesta. Se ei kelvannutkaan verkkoyhtiöille, joten nyt ollaan taas lähtöruudussa, harmittelee Laurila, joka on ollut taustavaikuttajana pelisääntösuosituksia laadittaessa.

Laurilan mukaan alueella toimivan verkkoyhtiö Elenian kanssa kaapelointiyhteistyö pääosin sujuu, kun alkuongelmat saatiin ratkaistua. Pulmia syntyy useimmin pienten verkkoyhtiöiden kanssa.

– Tiekuntien on oltava tarkkana ja seurattava kaapeloinnin käytännön toteuttamista, painottaa Laurila, joka kertoo kaapelointiasioiden vievän valtavasti työaikaa.

Kaapelointikysymysten ohessa uusi yksityistielaki on työllistänyt tieisännöitsijöitä. Uusi laki tuli voimaan tämän vuoden alusta.

– Tiekuntien hallinnointi vie nyt aiempaa enemmän aikaa. Esimerkiksi tiekokouksia on vielä muutamia pitämättä, vaikka aloitellaan jo marraskuuta, Laurila pahoittelee.

Laurilan työmäärää lisää se, että hän vastaa paitsi asiakastiekuntiensa hallinnosta, myös käytännön tienhoidosta. Hän arvioi, ettei jatkossa pysty enää kasvattamaan asiakasmäärää tällä toimintatavalla.

– Kun on tarpeeksi paha sää, voi päivässä tulla 50 tienhoitoa koskevaa puhelinsoittoa.

Omalla tavallaan tienpitoa mutkistaa se, että esimerkiksi lanausurakoitsijoita ja useita muita tienpidon ammattilaisia on nykyään harvemmassa.

– Kaikilla alueilla ei enää ole tekijöitä. Se vaikuttaa muun muassa teiden talvihoidon kilpailutuksiin.

Tienhoidon taso tuntuu olevan ikuinen keskustelunaihe niin taajamissa kuin haja-asutusalueillakin.  Tienpito ei ole ilmaista, kustannukset peritään tien osakkailta ja muilta käyttäjiltä.

Tieisännöitsijä saa osakseen monenlaista palautetta.

– Yksityistien varrella pitkään asuneet tietävät, mistä tienpidossa on kyse. Mutta kaavatien varrelta yksityistien varteen muuttaneet eivät välttämättä heti totu vallitseviin oloihin. Siihen menee usein vuosi tai pari, Laurila sanoo.

Tero Laurila aloitti tieisännöinnin 2004. Hänelle kävi samoin, kuin monelle muulle nykyiselle kollegalleen. Karjanpito kotitilalla lopetettiin, oli löydettävä uusi tulonlähde.

– Tieisännöitsijöistä on syntynyt maaseudulle aivan uusi ammattikunta. Tämä on kokonaan Suomessa kehitetty innovaatio.

Laurila on perustajajäsenenä mukana tieisännöitsijöiden kehitysosuuskunnassa. Lisäksi hän osallistuu Suomen Tieyhdistyksen ylläpitämän neuvontapuhelimen toimintaan. Hän on päivystysvuorossa joka viides viikko.

Suomen Tieyhdistyksen järjestämän tieisännöitsijäkoulutuksen suorittaneita on noin 300. Seuraava koulutus on määrä toteuttaa syksyllä 2020.

Kangasalan alueella toimii nykyisin viisi tieisännöitsijää.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän