Koti Uutiset Kunnan juhlavaltuusto raotti verhoa tulevaan

    Kunnan juhlavaltuusto raotti verhoa tulevaan

    0
    Arto Haverin mukaan Kangasala on hyvä esimerkki kunnasta, jolla on vahva halu päättää omista asioistaan.

    Professori Arto Haverin mukaan kunnan ei pitäisi olla palvelukone, vaan väline, jonka avulla kansalaiset voivat edistää oman alueensa kasvua ja kehitystä.
    – Kuntia tarvitaan jatkossakin, jotta kuntalaiset voivat vaikuttaa omiin asioihinsa, Haveri sanoo.
    Haveri on erityisesti kunnallispolitiikkaan perehtynyt Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori. Hän oli toinen kunnan 150-vuotisjuhlavuoden juhlakokoukseen kutsutuista puhujista.

    Elokuun puolivälissä julkisuuteen tuli kolmen selvityshenkilön ehdotus siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja aluehallinnon uudistus tulisi toteuttaa. Yksi asiantuntijaryhmän jäsenistä oli Arto Haveri.
    Selvityshenkilöiden työ on suoraa seurausta viime vaalikaudella paljon julkisuutta saaneelle sote-uudistukselle. Tuolloin uudistus kaatui vaalikauden loppumetreillä muun muassa perustuslaillisiin ongelmiin.
    Nyt hallitus saa lainsäädäntökeskustelun pohjaksi ehdotuksen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mahdollisesti muita, pienempiä kunnallisia palveluita siirtyisi itsehallintoalueen hoidettavaksi. Alueen rajat mukailisivat maakuntien rajoja.
    Haverin mukaan maahan olisi tarkoituksen mukaista perustaa 9–12 itsehallintoaluetta. Oleellinen ero aiempiin sote-suunnitelmiin on rahoitusmallin erilaisuus.
    – Kunnille ei jäisi enää rahoittajan roolia. Ensisijainen vaihtoehto rahoittajaksi olisi valtio. Myös itsehallintoalueiden verotusoikeutta pitäisi selvittää.
    Haverin mielestä nyt vireillä oleva uudistus ei merkitse loppua suomalaisten kuntien itsehallinnon menestystarinalle.
    – Itse näen, että kunnat voivat jopa vahvistua. Malli lähentyy eurooppalaista kuntamallia. Tässäkin mallissa suomalaisille kunnille jäisi enemmän tehtäviä kuin esimerkiksi ruotsalaisille kunnille.
    Haverin mukaan kunnan rooli kehittyy enemmän elinkeinokunnan suuntaan. Kunta saa päättää niistä asioista, jotka lisäävät elinvoimaa sen omalla alueella.

    Toinen juhlakokouksen puhujista oli Saarioisen toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä. Saarioinen on suurin yksityinen työnantaja Kangasalla.
    – Maksamme palkkoja kangasalalaisille noin kymmenen miljoonaa euroa ja kunnallisveroakin noin kaksi miljoonaa euroa, Mäkelä summaa.
    Saarioinen on kunnan avaintyöllistäjä. Mäkelän mukaan kunnalla on yhtä lailla merkittävä rooli Saarioisen toiminnalle. Jos toimintaympäristö ei ole sopiva, saattaa kokonainen tehdas vaihtaa paikkakuntaa.
    – Syy paikkakunnan vaihdolle voi olla pienikin. Saarioinen lähti esimerkiksi Hämeenlinnasta ja vei 500 työpaikkaa mennessään Valkeakoskelle.

    Elintarviketeollisuudessa vesi on keskeisessä roolissa. On tärkeää, että tehtaalla on käytössään puhdasta vettä ja likainen vesi lähtee asianmukaisesti eteenpäin.
    Mäkelän mukaan yhtiö maksaa oman osuutensa kuluista ja pääasia onkin, että asiat etenevät tarvittavasti jouheasti. Hänen viestinsä on, että kunnan kannattaa pitää hyvää huolta alueella jo valmiiksi toimivista yrityksistä.

    Kunnanvaltuuston juhlakokouksen ainoa päätös oli televisioiden hankinta terveyskeskuksen potilashuoneisiin.
    Valtuutetut eivät käyttäneet aiheesta yhtään puheenvuoroa, ja 16 000 euron lisämääräraha televisioiden hankkimiseksi hyväksyttiin yksimielisesti.
    Valtuuston ylimääräinen kokous oli ensimmäinen virallisen juhlaviikon käynnistänyt tapahtuma. Valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia (sd) kiittelikin avauspuheenvuorossaan koko juhlavuoden monipuolista antia.
    – Erilaiset tapahtumat, joista osa on perinteisiä mutta aimo osa uusia tapahtumia, on rikastuttanut kuntalaisten arkea. Uskon ja luotan, että osa näistä jää elämään ja vahvistuu vuosien saatossa.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän