Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Panda Suomi-konvehti 3 pkt/10€Panda Suomi-konvehti 3 pkt/10€

Kuntoilijasta vuoren valloittajaksi – Ville Maksimainen on yllättänyt itsensä kerta toisensa jälkeen

Rappusissa puuskututti ja painoakin oli parikymmentä kiloa ylimääräistä. Ville Maksimainen, 43, päätti seitsemän vuotta sitten aloittaa kunnon kohottamisen.

Uutiset - 14.10.2018 kello 8.00
Kangasalan Sanomat | Lotta Loikkanen
Kuntoilijasta vuoren valloittajaksi – Ville Maksimainen on yllättänyt itsensä  kerta toisensa jälkeen
Ruutanalainen Ville Maksimaisen pääsee lenkkipoluille heti takapihalta.

Päällimmäisenä mielessä oli nuoruuden harrastus, hiihto. Koska talvi oli vähäluminen piti projekti käynnistää kävellen ja juosten. Lopulta polkujuoksu imaisi miehen kokonaan.

Vuonna 2013 Maksimainen osallistui Kolin maisemissa juostavalle Vaarojen maratonille. Ensimmäisestä maratonista juoksu jatkui tuplaten pitempiin matkoihin.

Maksimainen juoksi kauden 2015 aikana kolme pitkän matkan juoksukisaa ja seuraavana vuonna hän osallistui Gran Canarialla 125 kilometrin ultrajuoksutapahtumaan.

Viime vuonna Maksimainen juoksi Ultra Trail Tour Finlandin kolme pitkää osakilpailua, joihin kuuluivat Karhunkierroksen 160, Ylläs-Palla-Hetta 134 ja Vaarojen ultra 131 kilometriä.

Yllätyksekseen Maksimainen juoksi itsensä kokonaiskisan toiselle sijalle.

– En todellakaan osannut odottaa sitä, tavoitteeni oli vain läpäistä kilpailut. Lopputulos oli todellinen yllätys.

Elokuussa Maksimainen osallistui Ultra-Trail du Mont-Blanc (Utmb) kisaan, jonne otetaan 2 500 osallistujaa, kaikki ultrajuoksijoiden parhaimmistoa.

Hakijoilla on oltava takanaan kolme pitkää kisaa ja tarpeeksi karsintapisteitä.

Lopulta osallistujat vielä arvotaan. Maksimainen haki kilpailuun jo viime vuonna, mutta ei päässyt. Nyt arpa oli suotuisa.

– Utmb on todellinen eliittikisa, kuin Wimbledon tennispelaajille, se on pakko käydä, jos mahdollisuus siihen vain tulee.

– Jo lähtö Chamonixin kylästä on elämys, kannustajia on valtavasti. Illalla vuorenrinteillä etenevä joukko otsalamppuineen on kuin iso valomato, Maksimainen kuvailee.

Ranskan, Italian ja Sveitsin alppimaisemissa kulkeva Utmb lähti Maksimaisen osalta hyvin käyntiin ja 80 kilometriin asti juoksu sujui. Sitten iski väsy.

– Mietin, onko vaatetus hyvä ja olenko syönyt tarpeeksi. Onnistuin kuitenkin pitämään sijoitukseni 130:ssä sataan kilometriin asti.

Sen jälkeen juoksu taas kulki, kun Maksimainen pääsi napsimaan selkiä. Toiseksi viimeisellä huoltopisteellä odotti iloinen yllätys, kun miehen serkku oli tullut kannustamaan.

– Se piristi valtavasti. Sai puhua suomea, kun oli juossut pitkiä pätkiä puhumatta mitään.

Viimeisellä tankkauspisteellä suomalaisia olikin yllin kyllin, kun muut Utmb-viikolle osallistuneet juoksijat saapuivat miestä tsemppaamaan.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

– He olivat seuranneet netistä etenemistäni ja lähteneet kannustamaan. Menee vieläkin kylmät väreet, kun ajattelen sitä.

Huoltopisteeltä oli vielä noin 20 kilometrin matka maaliin, mutta kannustus antoi siivet selkään.

– Viimeiset kolme tuntia eivät tuntuneet enää missään.

Vuoristoreitti on pituudeltaan 170 kilometriä, mutta nousua ja laskua tulee vielä noin 10 000 nousumetriä.

Maksimainen teki historiaa juoksemalla parhaan suomalaisajan 27 tuntia, 47 minuuttia ja 49 sekuntia. Maalissa hän oli 69. ja omassa ikäsarjassaan sijoitus oli 21.

– Ensimmäinen tunne maalissa oli epäusko. Halusin vain juosta kisan läpi, en osannut ajatellakaan sijoittuvani näin hyvin.

Ehkä vaatimaton juoksija ei ole vielä itsekään sisäistänyt nopeaa ja nousujohteista kehitystään kunnon kohottajasta vuoren valloittajaksi. Taustajoukoille kova suoritus ei ollut niin iso yllätys kuin miehelle itselleen.

– Olen parempi juoksija kuin tavoitteiden asettaja. Valmentaja Antti Lepistö ja pari kaveria arveli paremmin, Maksimainen toteaa.

Ultrajuoksussa Maksimaista kiehtoo ennen kaikkea matka ja elämys. Kilometrien ja tuntien kuluessa punnitaan sitkeyttä ja mielen lujuutta. Kaikki maaliviivan ylittäneet ovat voittajia.

– Jokainen ultrajuoksu on erilainen matka sielun syövereihin. On hyviä flow-tiloja, ja sitten vaikeita väsymyksen hetkiä, joista on vain päästävä yli.

Fyysinen toipuminen kilpailusta vie vähintään kolme viikkoa. Yhden viikon Maksimainen lepää, toisen harjoittelee kevyesti ja kolmannella voi jo tehdä joitain kehittäviä harjoituksia.

Kilpailuun, etenkin tärkeään sellaiseen, valmistaudutaan pitkään myös henkisesti. Kisan jälkeen saattaakin iskeä ultra blues.

– Onhan sitä vähän takki tyhjä tällaisen jälkeen. Nyt en ole vielä ihan sisäistänyt koko juttua, on ollut niin paljon kaikkea hässäkkää.

Maksimainen on pitänyt kuntoiluprojektistaan blogia ja kerännyt tarinallaan seuraajia sosiaalisessa mediassa.

Sitä kautta on tullut paljon kannustusta ja palautetta, kuinka hän on inspiroinut muitakin. Maksimainen on kovin otettu tästä kaikesta.

– Yhteisöllisyys tässä lajissa on upeaa, tämä ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Jos olen jotakuta voinut auttaa omalla esimerkilläni, niin jokainen hikipisara on ollut sen arvoinen.

Kotona kisaprojektia ovat tukeneet vaimo Maarit sekä lapset Juho, 12, ja Iina, 8. Koko perhe suuntaa seuraavaksi Vaarojen maratonille. Sen jälkeen juoksu jatkuu, mutta hieman maltillisemmissa määrin.

– Tänä vuonna on ollut 600 harjoitustuntia. Nyt annan siitä vähän takaisin perheelle.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös