Koti Pääuutiset Kuohunlahden rantamilla avautuu monimuotoinen lähiluonto

Kuohunlahden rantamilla avautuu monimuotoinen lähiluonto

0
Kävelijäjoukko tarkastelee Kuohunlahden kasvillisuutta Katri Tolosen johdolla.
Kävelijäjoukko tarkastelee Kuohunlahden kasvillisuutta Katri Tolosen johdolla.

Kuluneella viikolla on vietetty Euroopan liikkujan viikkoa. Kuntia ja kaupunkeja kannustetaan käyttämään kestävän kehityksen periaatteita edistäviä kulkumuotoja ja kannustamaan asukkaita käyttämään muita kulkumuotoja kuin autoa.

Kangasalan kaupunki lähti teemaviikkoon mukaan ja keskittyy tapahtumissa Kävellen lähiluontoon teemaan. Kuohunlahdella järjestettiin opastettu kävelylenkki torstai- ja perjantai-iltoina. Alue sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä torilta, ja Kirkkojärven kävelylenkin alkupää on esteetön.

Kirkkojärvi on lintujen suosittu muutto- ja levähdyspaikka. Kävelyoppaana toiminut ympäristösuunnittelija Katri Tolonen arvioi, että yhdellä tarkastelulla on mahdollista havaita 350 lintuyksilöä. Kaiken kaikkiaan niitä on laskettu vuonna 2017 olevan noin 3 500.

Kirkkojärvi on kuroutunut paikalleen alun perin Roineesta. Kirkkojärvi kuuluu EU:n Natura 2000 -suojelualueeseen yhdessä Taivallammin, Säkkölänjärven ja Kyläjärven kanssa.

Suojeluperustana ovat muun muassa seudun boreaalinen lehtometsä ja tietyt yli 60 lintulajia. Kaikkia alueen uhanalaisia lajeja ei julkisiin asiakirjoihin ole eritelty, jotta edistetään niiden suojelua. Metsä on luonnonmukaisesti muodostunutta ja enimmäkseen lehtipuita.

Koska Kuohunlahti toimi 1960–1980-lukujen välissä jätevesien laskupaikkana, järven tila on huono. Kuohunlahdella vallitsee uinti- ja juontikielto. Vesiä puhdistetaan hoitokalastuksella. Luonnollinen puhdistautuminen ilman ihmisen panostusta veisi sata vuotta.

– Lisäksi järveen istutetaan lohia, jotka syövät muita kaloja ja edistävät siten puhdistumista. Syksyllä saadaan tuloksia tietoon, Tolonen kertoo.

Kirkkojärvi on särkivoittoista.

– Särjet ovat sinänsä haitallisia, koska ne tonkivat järven pohjaa sekoittaen sen epäpuhtautta vedessä ja lisäävät kuormitusta, Tolonen kuvailee.

Kuohunlahti on rehevöitynyt, mutta järvikaislan määrä on järvessä vähentynyt ja kävelyllä pohdittiin, voisiko piisamilla olla roolia asiassa.

Kalalajit ovat harventuneet happikadon vuoksi, mutta kasvillisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi isohierakka on uusimpia lajeja 2000-luvun aikana.

– Lähteiden ansiosta vaativatkin kasvilajit kuten nevaimarre pärjäävät Kirkkojärvessä ja rannat ovat runsaskasvillisia, Tolonen kertoo.

Tolosen mukaan 1700-luvulla Kuohunlahdella on ollut luonnonlähteellä kylpylä, jonne saapui kävijöitä Saksasta asti.

Sunnuntaina julkistetaan ensimmäinen kangasalalainen kulttuuri-pyöräreitti. Reitille pääsee osallistumaan Kangasala-talon edestä kello 13. Reittisovellus on ladattavissa älypuhelimeen.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän