Kylien vaalitentissä vallitsi yksimielisyys: Ehdokkaat ja yleisö penäsivät kaupungilta tekoja, jotta asukkaiden tasavertainen kohtelu toteutuisi Kangasalan joka kolkassa

1
Raudanmaan kyläyhdistyksen isännöimään kylien vaalitenttiin osallistui viisi ehdokasta: vasemmiston Jorma Mäntylä, vihreiden Elina Rinne, keskustan Sakari Eerola, perussuomalaisten Sami Airola ja Liike Nytin Mikko Heimo.
Raudanmaan kyläyhdistyksen isännöimään kylien vaalitenttiin osallistui viisi ehdokasta: vasemmiston Jorma Mäntylä, vihreiden Elina Rinne, keskustan Sakari Eerola, perussuomalaisten Sami Airola ja Liike Nytin Mikko Heimo.

Kangasalan kahdeksan kylää kokosi rivinsä ja järjesti ensimmäisen yhteisen vaalitenttinsä viime keskiviikkona Raudanmaan kylätalossa Kautialassa.  

Koronan vuoksi yleisöksi oli kutsuttu yksi edustaja kultakin järjestävältä kylältä. Livestriimauksen ansiosta moni seurasi Hannele Valkeeniemen juontaman tentin etenemistä etänä.

Tentattavia oli viisi: perussuomalaisten Sami Airola, keskustan Sakari Eerola, Liike nyt Nytin Mikko Heimo, vasemmiston Jorma Mäntylä ja vihreiden Elina Rinne. Heistä Eerola ja Mäntylä kuuluvat nykyiseen valtuustoon.

Ehdokkaiden näkemyksiä kartoitettiin sekä Kangasalan kaupunki- että maaseutustrategiasta ja tulevaisuuden palveluverkosta.

Ilta sujui leppoisasti ja väittelyiltä vältyttiin, sillä vastaajiksi oli valikoitunut vain isojen taajamien ulkopuolella asuvia.

Tentin aikana oli mahdollista lähettää kysymyksiä ja kommentteja Facebookin välityksellä.
Tentin aikana oli mahdollista lähettää kysymyksiä ja kommentteja Facebookin välityksellä. Tenttitallenne löytyy verkosta.

Kasvaa saa, muttei muiden kustannuksella

Ensimmäiseksi Valkeeniemi kyseli, mihin suuntaan ehdokkaat toivovat Kangasalan kasvavan ja missä määrin. Vastaajat suhtautuivat kasvuun myönteisesti, kunhan uudishankkeita ei toteuteta muiden alueiden ja maaseudun vetovoimaisuuden kustannuksella.

– Pitää varoa, ettei Kangasalasta tule Tampereella työssä käyvien nukkumalähiö, tähdensi Eerola.

Airolan mukaan Kangasalan keskustan elävöittämisen kannalta pienilläkin teoilla on merkitystä. Esimerkkinä hän mainitsi liiketilojen ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien pysäköintipaikkojen lisäämisen.

Mäntylän mielestä keskusta-alue on vuosikymmeniä sitten pilattu kaavoittamattomuudella.

– Kangasalla on menty markkinavetoisesti, jolloin kaavamuutokset ja suunnitelmat ovat jääneet toteutumatta.

Kaupunki hankaloittaa maaseuturakentamista

Sekä tentattavat että yleisö olivat varsin yksituumaisia maaseudun kehittämismahdollisuuksista Kangasalla.

–  Maaseudulle rakentamista pitäisi helpottaa. Pitääkö piharakennuksen suunnittelijaksi palkata kuuluisa arkkitehti? Eikö kevyempikin tapa kelpaisi? kysyi Heimo.

Myös muut kokivat rakennusvalvonnan ja kaavoituksen hankaloittavan maaseuturakentamista.

Yleisöpuheenvuoroissa nousi esiin kantatilaperiaate, joka vaikeuttaa tonttikauppaa maaseudulla. Se perustuu rakennuspaikkojen määrittämisen vanhan tilajaon perusteella. Periaatteen vuoksi maakauppoja on peruuntunut tiettävästi ainakin sekä Raikussa että Havisevalla.

Ehdokkaiden mielestä vuosikymmeniä vanhasta periaatteesta olisi aika luopua.

– Koska päätöksenteon on nojauduttava tutkittuun tietoon, pitää ensin selvittää periaatteesta luopumisen seuraukset, painotti Mäntylä.

Etätyö luo uusia mahdollisuuksia

Mäntylän mielestä Kangasala ei riittävästi hyödynnä koronan myötä lisääntynyttä etätyöskentelyä. Hänestä kaupungin tulisi järjestää laajakaistat, valokuidut ja muut nykyajan elinkeinojen edellytykset kuntoon myös maaseudulla.

– Maatalouden keskittyessä sen työvoimatarve pienenee. Korvaavat elinkeinot ovat olennaisia maaseudun kehittämisen kannalta. Monen työ on nykyään verkossa ja kulkee mukana, Mäntylä sanoi.

Keskustelu jatkui vielä kameroiden sammuttua. Sakari Eerola ja Sami Airola kuuntelevat, mitä Mikko Heimolla on sanottavanaan.
Keskustelu jatkui vielä kameroiden sammuttua. Sakari Eerola ja Sami Airola kuuntelevat, mitä Mikko Heimolla on sanottavanaan.

Eurot eivät kerro koko totuutta

Tentattavat pääsivät myös äänestämään. Hannele Valkeeniemi kysyi, lakkautetaanko seuraavalla valtuustokaudelle jokin kouluista. Vastauksena oli yksimielinen ei.

Eerola näkee koulujen erikoistumisen tuhannen taalan paikkana Kangasalle. Hän uskoo, että esimerkiksi luontokoulu saattaisi olla painava peruste lapsiperheiden asuinpaikan valinnalle.

Airola perusteli näkemystään myös koronalla. Koronatartunta karanteeneineen aiheuttaa 700 oppilaan koulussa huomattavasti suuremmat kulut ja kerrannaisvaikutukset kuin 20 oppilaan kyläkoulussa.

Raati oli yhtä mieltä siitä, että koulujen kohtalosta päätettäessä huomioon pitäisi ottaa muutakin kuin oppilaskohtaiset kustannukset.

– Pienet yksiköiden osalta tulisi ottaa huomioon myös niiden kerrannaisvaikutukset ympäristöönsä, sanoi Heimo.

Jorma Mäntylä ja Elina Rinne seuraavat tentin jälkeistä keskustelua.

Maaseudun asukkaita kuultava aidosti

Kangasala maaseutustrategia viritti vilkkaan keskustelun, jossa siinäkin oli samanhenkinen pohjavire. Ehdokkaat toivoivat, että maaseudun asukkaiden näkemyksiä kuultaisiin aidosti strategioita laadittaessa.

Viisikko kaipasi myös konkreettisia toimia, joilla yleisluonteiset linjaukset aiotaan siirtää ohjelmasta käytäntöön. Kannatusta sai Eerolan jo valtuustossa tekemä ehdotus maaseutustrategian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi.

Rinne soisi osallistavan budjetoinnin laajentuvan nykyisestä. Hänestä kylille pitäisi antaa tietty summa rahaa ja vapaat kädet sen käyttämiseen. Samoilla linjoilla oli Eerola, jonka kylillä ei tarvita kuntaa tekemään asioita asukkaiden puolesta.

Kaupungin 200 euron kyläavustuksen tentattavat totesivat auttamattoman pieneksi, etenkin kun kunnalta vuokratuissa tiloissa toimivat eivät saa edes sitä.

Sekä yleisö että tentattavat olivat yhtä mieltä takauspalkkioista. Ne koettiin toimintaa hankaloittavana, turhana byrokratiana.

– Kyse on arvovalinnasta. Kaupungin ei ole niitä pakko periä, vaikka se on mahdollista, tiivisti Eerola.

Onko vahva kyläyhteisö uhka päättäjille?

Eerola, Heimo ja Mäntylä harmittelivat Kangasalan muuttamista kaupungiksi. Heidän mielestään siinä menetettiin markkinointivaltti ja tilaisuus erottua Tampereen kaupunkiseudun muista kunnista.

Mäntylä toppuutteli muiden markkinointi-intoa muistuttamalla, ettei kaupunki edes alennusmyyntiä kokeilemalla löytänyt ostajia Sahalahden ja Kuhmalahden tonteille. Palvelujen alasajo ei tilannetta kohenna.

Heimo karsisi kustannuksia kaupungin hallinnosta, joka etenkin väliportaan osalta paisunut liian suureksi. Airola puolestaan arveli, että vahvat kyläyhteisöt koetaan Kangasalla jopa uhkina.

Kylien vaalitentti on katsottavissa verkossa.

1 kommentti

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.