Lämmin talvi laulattaa lintuja ja kasvattaa sammalia – Märkyys puiden uhkana

0
Mustarastaita jäi paljon talvehtimaan Suomeen. Mediatietojen mukaan Espoossa hätäisin pari on jo aloittanut pesinnän. Kuva: Jouni Valkeeniemi

Selvästi keskivertoa leudommasta, tällä hetkellä aivan lumettomasta talvesta on luonnolle sekä hyötyä että haittaa.

Lämmöstä hyötyvät varsinkin linnut, joita ankarat pakkastalvet karsivat kovalla kädellä. Etenkin pienet metsälinnut, kuten hippiäinen ja monet tiaiset, ovat pulassa kovien pakkasjaksojen aikaan.

Tänä talvena lämpöä on riittänyt eikä lumi tai jää ole haitannut ravinnonsaantia. Lintulaudoilla siivekkäitä on käynyt lähes tavalliseen tahtiin.

– Ruokailijoita on ollut normaalisti. Ainoa poikkeus ovat keltasirkut, jotka hävisivät ruokinnalta heti, kun lumi suli maasta, kertoo lintuasiantuntija Hannu Majava vuosien talviruokintakokemuksella.

Lumettomuus yhdistettynä pakkasiin tuottaisi hankaluuksia kanalinnuille, jotka yöpyvät lumeen kaivamissaan luolissa eli kiepeissä. Nyt lunta ei ole, mutta toisaalta kylmyys ei hätyyttele teeriä ja metsoja.

Kevätlauluakausi alkoi jo

Muun muassa tiaisten ja viherpeippojen kevätlaulukausi on jo alkanut. Myös tikat kuuluttavat reviirejään rummutuksilla. Mediatietojen mukaan Espoossa mustarastas on jo muninut pesässään.

– Lehtopöllöistä tiedetään, että ne voivat aloittaa pesintänsä varhain talvella, jos vain ruokaa on riittävästi, Majava toteaa.

Kasveihin leudon talven vaikutukset voivat olla moninaisia. Yleisesti ottaen meikäläiset kasvit ovat tottuneita talviseen lepokauteen, jolloin liian varhain tulevat keväiset signaalit häiritsevät niiden kasvua.

– Huonointa olisi, jos kasvit nyt kuvittelisivat kevään jo koittaneen ja aloittaisivat kasvunsa, sanoo professori emeritus Heikki Toivonen.

Pajunkissat Wattipolulla tammikuussa 2020. Lukijankuva: Nina Äijälä

Etenkin tuoreet silmut ovat herkkiä pakkaselle. Jos kylmyys yllättäisi kasvun alkamisen jälkeen, olisi pakkastuhoja odotettavissa.

Erityisen hankaliksi kasvien olot muuttuisivat, jos ensin sataisi kunnolla vettä, sitten tulisi kova pakkanen ja vasta viimeiseksi lunta. Ja jos lumi sulaisi varhain, aurinko ja tuuli kuivattaisivat kasvit.

– Itiökasveilla menee hyvin. Sammalille ja jäkälille on nyt käsillä varsinainen kulta-aika, ne pystyvät kasvamaan matalissakin lämpötiloissa. Uusia lahosieniäkin pukkaa tällaisilla keleillä, Toivonen luettelee talvilämmöstä hyötyjiä.

Märkyys vaaraksi puille

Puiden osalta merkittävää on maaperän huomattava märkyys. Tuulituhoja syntyy, kun tuulee kovaa ja routa ei sido juuristoa.

– Puut myös altistuvat erilaisille infektioille, kun ilmassa on paljon sieni-itiöitä.

Ruokasienien ystävät ovat ilokseen löytäneet suppilovahveroita tammikuussa. Toivosen mukaan sienikorit tuskin täyttyvät hyvilläkään apajilla, mutta suotuisilta kasvupaikoilta voi löytää jonkin verran uusia suppilovahveroita.

Eteläisimmässä Suomessa kerrotaan jo olevan nupullaan olevia näsiöitä. Toivonen pitää mahdollisena, että alkavia kukintoja voi Kangasaltakin löytyä, jos lauha kausi jatkuu. Myös punkeista on mediatietojen mukaan tullut havaintoja Etelä-Suomesta.

Järvien vedenpinnat ovat edelleen korkealla. Längelmävesi on peräti 65 senttiä ylempänä kuin kolme kuukautta sitten. Talvikalastajat odottelevat yhä kunnon jäitä.

Runsaat sateet ovat täyttäneet pohjavesissä alkusyksyllä esiintynyttä vajetta, mutta pintavalumat vesistöihin ovat kuljettaneet mukanaan runsaasti ravinteita.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.