Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista

Lamminrahkaan nousee uusi urbaani kaupunginosa

Harva tulee ajatelleeksi, että Lamminrahkan aluetta on suunniteltu Kangasalan länsirajalle jo viisitoista vuotta. Pinta-ala ja asukasluku ovat isoja, suunniteltavaa on ollut paljon. Matkan varrella on siirretty jopa kuntarajaa.

Uutiset - 24.3.2019 kello 9.00
Kangasalan Sanomat
Lamminrahkaan nousee uusi urbaani kaupunginosa
Kangasala jakaa alueelta ensimmäiset tontit 2–3 vuoden kuluttua.

– Hankkeen taloudellista kannattavuutta on tutkittu kauan ennen kuin on päätettiin painaa kaasua, kaupungin projektipäällikkö Sanna Karppinen kertoo.

Nyt uusi asuinalue tulee vähitellen näkyväksi, kun varsinainen rakentaminen on käynnistynyt. Lahdentien varresta on kaadettu puita ja alueella jylläävät maanrakennuskoneet eritasoliittymää rakentaen.

Lamminrahkan eteläosan asemakaava hyväksyttiin viikko sitten tiistaina Kangasalan elinympäristölautakunnassa. Kaava kulkee tavanomaista reittiä kaupunginhallituksen kautta huhtikuisen valtuuston päätettäväksi.

Jos kaavasta ei tule valituksia, sen jälkeen esille laitetaan katusuunnitelma. Aluetta halkoo 3,5 kilometrin mittainen Mossin puistokatu, joka rakennetaan yhtenä kokonaisuutena ja samalla siirretään myös voimalinjan alla sijaitseva ulkoilureitti.

– Eritasoliittymä on hyvin pitkällä. Jos kaava saa lainvoiman, Lamminrahkan katujen ja vesihuollon rakentaminen käynnistyy vuoden lopulla, Karppinen toteaa.

Nyt lainvoimaiseksi tuleva asemakaava mahdollistaa 3 800 asukkaan asettumisen Lamminrahkaan. Alueelle suunnitellaan erilaisia palveluita, yksityisiä ja julkisia, sekä yritystontteja.

Kokonaisuutena Kangasalan–Tampereen yhteishanke käsittää rajan molemmin puolin alueen, jonne voi tulevina vuosina muuttaa jopa 13 000 ihmistä.

Hanke on Karppisen mukaan hyvin poikkeuksellinen koko Suomen mittapuulla. Muualta ei löydy vastaavanlaisia tapausta, jossa kaksi kaupunkia tekee yhtä merkittävää yhteistyötä näin ison alueen rakentamisessa.

Tampereen puolelle, Ojalaan, tulee enimmäkseen omakotiasutusta. Kaupungit rakentavat yhdessä eritasoliittymän, Mossin puistokadun, uuden ulkoilureitin ja yhtenäiskoulun isommille koululaisille. Lisäksi kaupungit rakentavat omat pienten lasten yksiköt päiväkoti-ikäisille, eskareille ja kahdelle ensimmäiselle vuosiluokalle.

Raitiotie on myös kaupunkien yhteishanke, mutta se toteutunee arviolta vasta 2030-luvulla.

Tampereen mittakaavassa hanke on yksi monien joukossa, ei edes suurimmasta päästä.Kangasalle Lamminrahka on kaupungin historian isoin kaavahanke sekä euroissa että asukasmäärällä mitattuna. Pelkästään nyt hyväksytty eteläosan asemakaava, joka on vain osa Lamminrahkaan kaavoitettavasta alueesta, on valtava kokonaisuus.

– Se vastaa alueena sitä, että kaavoittaisimme kerralla tästä tekniseltä keskukselta Ranta-Koiviston rampeille saakka, Karppinen toteaa.

Periaatteessa jokainen Lamminrahkan kortteli voisi olla oman asemakaavan aihe, mutta Lamminrahkassa on haluttu toimia toisin. Tässä vaiheessa jättimäinen kaava on hyvin yleisluontoinen, kortteleissa ei ole tonttijakoa ja rakennusalat ovat pääosin väljiä.

Karppisen mukaan kaupunki ei halua sitoa käsiään tässä vaiheessa liikaa. Näin kaupunki voi reagoida paremmin senhetkiseen tilanteeseen, kun tonttien luovutus on käsillä noin kahden, kolmen vuoden kuluttua.

Vaikka kaava on nyt rakennusalojen suhteen hyvin väljä, se sisältää paljon erilaisia yleismääräyksiä, joilla pyritään turvaamaan kaupunkikuvalliset ratkaisut. Kaupunkikuvaan on haettu esikuvaa muun muassa Tanskasta.

Taakse ovat jääneet ajat, jolloin uusista alueista pyrittiin rakentamaan mahdollisimman yhtenäisiä. Nyt eri talotyypit, kerrosluvut ja kattokulmat vaihtelevat hyvin pienelläkin alueella.

Taustalla on ajatus alueen rakentamisesta mielenkiintoiseksi ja yllätykselliseksi, jotta se houkuttelee kulkemaan jalan ja pyörällä. Toki tätä tavoitetta tuetaan myös väyläratkaisuilla ja tiheillä joukkoliikenneyhteyksillä.

Vajaan tuhannen oppilaan yhtenäiskoulu sijaitsee Kangasalan puolella Lamminrahkassa. Kaupungit valmistelevat parhaillaan koulun tarveselvitystä. Sekin tulee lautakuntien käsittelyyn vielä tämän kevään aikana.

Koulun kanssa samaan kokonaisuuteen valmistuvaan pienten lasten yksikköön suunnitellaan 140 paikkaa.

Kokonaisuuden on tarkoitus valmistua 2023. Karppisen mukaan liikunnasta on tarkoitus tehdä koulun teema samaan tapaan kuin on Vatialassa. Tätä tuetaan rakentamalla koulun länsipuolelle liikuntapuisto.

– Urheilukenttä palvelee talvella luistelijoita, lisäksi suunnitelmissa ovat muun muassa parkour- ja padel-kentät sekä pieni juoksusuora.

Liikkumista edistetään kaikessa yhdyskuntarakentamisessa, muun muassa sijoittamalla joissain keskustan kortteleissa yhteiset pysäköintialueet viereiseen kortteliin.

– Näin jalan, pyörällä tai julkiselle kulkuneuvolla liikkuminen tulee houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.

Yhtenäisnäiskoulu ja pienten lasten yksikkö ovat kiven heiton päässä metsästä, kuten kaikki Lamminrahkan asunnotkin. Koska metsää on kaikkialla, se otetaan myös yhdeksi koulun arkkitehtikilpailun kriteeriksi.

– Metsä on Lamminrahkan iso kehittämisteema. Olemme tekemässä kaupunkia metsään. Onhan se ihan mieletön valtti, että esimerkiksi päiväkodista voidaan mennä helposti retkelle läheiselle laavulle.

Lamminrahkaa halkoo jättimäinen sähkölinja. Se jää jatkossakin näkyviin, sillä linjat uusittiin 2000-luvun alkupuolella ja ne eivät ole vielä käyttöikänsä päässä. Karppisen mukaan linja on tarkoitus maakaapeloida.

– Toistaiseksi siitä ei ole sopimusta Tampereen sähkölaitoksen kanssa. Asiaa lähdetään valmistelemaan tarkemmin, kun asemakaavoitus etenee Lamminrahkan pohjoisosiin.

Kun asemakaava on saatu hyväksyttyä, on aika ryhtyä suunnittelemaan tarkemmin kortteleita, tontinluovutusohjelmaa ja viheralueita, joita rakennetaan hulevesirakenteiden ja vesihuollon vuoksi heti ensimmäisessä vaiheessa.

Ensi keväänä valmistuu myös liito-oravaselvitys, jonka perusteella suunnitellaan tarkemmin viheralueita ja liito-oravalle sopivia  kulkureittejä alueen halki.

Liito-orava on niin kutsuttu direktiivilaji, jonka suojelustatus on niin korkea. Viherkäytävät rakentuvat sen mukaan, missä liito-oravien oletetut pesäpuut sijaitsevat.

Karppinen suhtautuu harvinaiseen eläimeen positiivisesti, vaikka liito-orava, jota vain harvat ovat nähneet, on aiheuttanut harmia rakennushankkeille kautta maan.

– Samalla kun suojellaan liito-oravia, suojellaan myös muille eliöille, ihmissilmälle ja virkistykselle mukavia paikkoja.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

~
Takaisin ylös