Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista

Lämmitän puilla edelleenkin

Kolumni - 3.4.2019 kello 7.01
Liisa Alanko

Olen kerännyt polttopuurankoja viimeisten viikkojen vapaapäivieni aikana. Karsin, pätkin ja pinoan harvennushakkuusta jääneet puut. Veljeni ajaa traktorilla rangat pilkottavaksi. Sen jälkeen pinoan puut liiteriin tai ulos.

Maalis- ja huhtikuu ovat parhaita kuukausia tehdä polttopuita. Aiemmin talvella kaadettu puu kuivaa hyvin. Sää on ruumiilliseen työhön sopiva, kun ei ole vielä liian lämmintä eikä itikoita.

Kyllä metsätöissä silti hiki tulee, mutta sen aiheuttaa ruumiillinen ponnistus. Pitkän metsätyöpäivän jälkeen olo on jonkin aikaa voimaton. Pian mieli jo halajaa takaisin metsään, sillä polttopuiden tekeminen on paitsi mieluista, myös taloudellisesti järkevää.

Talossani on puukeskuslämmitys, puilla lämpiävä sauna, takkauuni ja leivinuuni. Myös syntymäkotini lämpiää pelkästään puilla, joten puiden käsittely on tuttua ja luonnollista. Mielestäni metsätyöt ja puulämmitys kuuluvat ja sopivat hyvin maaseutukylän ihmisen elämään.

Imastokriisin seurauksena puheet metsänomistajia ja puun käyttöä kohtaan ovat tiukentuneet viime aikoina. Keskisuomalainen vihreiden eduskuntavaaliehdokas on verrannut metsänomistajia ihmishirviöihin. Vaikka ehdokas myöhemmin katui sanojaan, jäi minulle vaikutelma, että kommentti kertoi enemmän sen lausujasta itsestään kuin metsänomistajista yleisesti.

Ilmastomuutos on tosiasia maailman joka kolkassa. Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä. Ilmatieteen laitoksen arvioiden mukaan lämpötila kohoaa, sademäärät kasvavat, myrskytuulet voimistuvat, lumipeite ja routa vähenevät, pilvisyys lisääntyy ja auringonpaiste vähenee.

Metsillä on merkittävä rooli ilmaston­muutoksen hillinnässä, sillä ne sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat merkittävinä hiilinieluina. Suomen metsien hyvä hoitaminen ja monimuotoisuuden huomioiminen ovat mielestäni parhaita ilmastotekoja.

Minua harmittaa, kun tiedotusvälineet lähtevät monesti liian innokkaasti kertomaan puun polttamisen haitallisista vaikutuksista. Esimerkiksi puusaunojen ja muiden tulisijojen pienhiukkaspäästöt kuulemma pilaavat kaupunkien omakotialueiden ilman ja päästöjen seurauksena ihmisiä kuolee ennenaikaisesti.

Ihmisille pitää jakaa tietoa siitä, miten puuta käsitellään oikein sen elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Se on parempi konsti kuin jatkuva pelottelu ja syyllistäminen.

Olen sitä mieltä, että suurin osa maaseudulla asuvista metsänomistajista ymmärtää metsistä ja puista enemmän kuin ilmastoherätyksen saanut kehä kolmosen sisällä asuva ituhippi.

Kymmenisen vuotta sitten vaihdoin öljylämmityksen puuhun. Muutos pienensi hiilijalanjälkeäni yli 20000 kiloa ja mikä tärkeintä, lämmitykseen käyttämäni rahat jäävät omalle kylälle. Lisäksi puiden kanssa touhuaminen kohentaa kuntoa ja metsä virkistää mielen.

Suomalainen metsä suomalaisissa käsissä on parhaita ilmastotekoja mitä olla voi.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

~
Takaisin ylös