Tasan kuusi vuotta sitten olimme perheeni kanssa muuttamassa Etelä-Suomesta Kangasalle. Muutto mietitytti monessa mielessä. Miten kotiudumme uuteen kuntaan, mistä löydämme arkeen ystäviä ja miten uudet työt lähtevät käyntiin. Tuntui isolta ponnistukselta siirtää koko perheen elämä vieraalle paikkakunnalle.
”Tervetuloa, kiva kun muutitte tänne, Kangasala on hyvä paikka asua ja elää, teitte hyvän valinnan.” Nämä sanat kuulimme monta kertaa niiden ihmisten suusta, joita täällä ensimmäisinä viikkoina kohtasimme. Oli todella tervetullut olo. Ihmiset vaikuttivat aidoilta, avoimilta, avuliailta ja halusivat ottaa meidät vastaan jakamalla jotain omasta hyvästään. Meidän kotiutumisemme uudelle paikkakunnalle tapahtui sittenkin melko helposti ja pehmeästi.
Mietin tuolloin, kuinka tärkeää on, että ihminen kokee itsensä tervetulleeksi, olipa kyse sitten uudesta asuinpaikasta, uudesta työpaikasta, lapsen uudesta koulusta tai vaikkapa rautakauppaan menemisestä.
Pieni ele, hymy, ystävällinen sana tai teko merkitsevät vastaanottajalle paljon. Hyvä ja myönteinen ensivaikutelma tuo tunteen, että minulla on paikka täällä, uudessa ympäristössä. Antajalle vieraanvaraisuus ei maksa mitään. Palkintona on sen sijaan lämmin tunne tapaamisesta ja toisen iloiseksi tekemisestä.
Ihmisen kohtaaminen ja toisaalta kohdatuksi tuleminen on tärkeää meille kaikille.
Kangasala on ollut perheellemme paikka, jossa hyviä kohtaamisia on tapahtunut paljon sen jälkeenkin. Karkeasti yleistäen voisin sanoa, että olen oppinut tuntemaan kangasalalaiset ihmisinä, jotka omaavat selkeän oman identiteetin, välittävät toisista ihmisistä, ovat kiinnostuneita heistä ja ovat myös avoimia uusia ihmisiä kohtaan. Se on tärkeää. Tällöin tiiviimmästäkään yhteisöstä ei muodostu sellaista sisäpiiriä, joka sulkee muut ulkopuolelle.
Tällaiselle sisäänpäin lämpiävälle yhteisölle uudet ihmiset ovat usein uhka, joka aiheuttaa pelkoa muutoksesta.
Vieraanvaraisuus on ollut viime aikoina ajankohtainen teema Kangasalla myös pakolaiskysymyksen vuoksi. Vaikka Kaivannon vastaanottokeskus lopetti jo toimintansa, saimme hyvän mahdollisuuden toteuttaa ja harjoitella tuntemattoman kohtaamista eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa. Aistin Kangasalla paljon hyvää tahtoa ja asennetta tähän annettuun tehtävään.
Toisaalta välillä saattaa olla vaikea osoittaa huomaavaisuutta ja ystävällisyyttä tutulle postinkantajalle tai kaupan myyjälle, puhumattakaan läheisimmistä ihmisistä. Turhat ennakkoluulomme ja pelkomme eivät liity vain kaukaisiin vieraisiin.
Kuuden vuoden jälkeen olen todellakin vakuuttunut, että Kangasala on mukava paikka asua ja elää.
Täällä ihmiset tuntuvat olevan keskimäärin tyytyväisiä omaan itseensä ja elinympäristöönsä. Ehkä tästä myönteisestä ilmapiiristä kumpuaa myös se hyvä tahto, jolla osoittaa vieraanvaraisuutta uusille kuntalaisille.
Uusi kohtaaminen, uusi ihminen on aina myös mahdollisuus oppia itse jotain uutta ja rikastuttaa omaa elämäänsä.
