Koti Uutiset Lihan alkuperämaa on ilmoitettava kirjallisesti vapusta lähtien – Moni paikallinen lounaspaikka suosii...

    Lihan alkuperämaa on ilmoitettava kirjallisesti vapusta lähtien – Moni paikallinen lounaspaikka suosii kotimaista, ulkomaiseen voi pakottaa hinta

    0
    Yrittäjä Jani Kähärä kokee, että avokeittiöllä varustetussa lounaspaikassa asiakkaat voivat halutessaan ja ehtiessään kysellä ruoista ja raaka-aineista.

    Toukokuussa astuu voimaan uusi kansallinen asetus, joka velvoittaa kaikki ruoan tarjoilupaikat, kuten ravintolat, lounas- ja laitosruokalat sekä pikaruokapaikat ja kahvilat, ilmoittamaan kirjallisesti niissä tarjottavan lihan alkuperämaan.

    Kangasalan lounaspaikat suhtautuvat varsin myönteisesti uudistukseen. Jotkut paikat ilmoittavat lihan alkuperämaan jo nyt.

    Esimerkiksi MakuMaestron yrittäjä Jani Kähärä kertoo merkkaavansa noutopöytään jokaisen ruokalajin kohdalle, mistä maasta siinä käytetty liha on peräisin.

    Ravintoloitsijat kokevat, että avoimuudella on hyviä puolia.

    – On totta, että kyllä se hieman enemmän työllistää henkilökuntaa, mutta ei se ole ollenkaan huono asia, Tilisanssin toinen omistaja Heli Knuuttila pohtii.

    Knuuttila kokee, että kotimaisuuden esille tuominen on mahdollisuus ruokapaikan profiilin nostamiseen. Lisäksi se, että alkuperä on selkeästi esille, antaa asiakkaille mahdollisuuden valita kotimaisen ja ulkomaisen välillä helposti.

    Kahvio Kuohun Pisaran keittiöpäällikön Julia Aholan mielestä lihan alkuperän merkkaaminen ei ole iso vaiva siihen nähden, kuinka paljon siitä on asiakkaille hyötyä.

    – Ruoan alkuperästä tulee paljon kyselyitä, Ahola toteaa.

    Asetus ei määrittele tarkasti, miten lihan alkuperämaa pitää ilmoittaa. Tärkeintä on, että asiakas näkee sen erikseen kysymättä.

    Esimerkiksi Lounaskievarin yrittäjä Tia Kause aikoo käyttää tavarantoimittajalta saamiaan tarroja, joissa lukee lihan olevan suomalaista.

    Kaikki neljä haastateltua lounasravintolaa suosivat mahdollisimman paljon kotimaista.

    Knuuttila kertoo, että Tilisanssin ruokien raaka-aineista suurin osa on kotimaisia ja lähellä tuotettuja, mutta toisinaan käytetään myös ulkomaisia raaka-aineita, esimerkiksi kalaa.

    Ravintolassa on kuitenkin mietitty sirtymistä yhä enemmän kotimaisiin raaka-aineisiin.

    Kuohun Pisaran raaka-aineista suurin osa tulee Suomesta samoin kuin Lounaskievarin.

    Myös MakuMaestro valitsee kotimaista mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa raakana tilattavista lihoista on peräisin suomalaisilta lihavalmistajilta. Esimerkiksi valmiiksi kypsennettyä broileria taas tulee Aasiasta.

    Raaka-ainevalintoja tehdessäään yrittäjät joutuvat punnitsemaan liiketoiminnan kannattavuutta.

    – Olemme joutuneet miettimään vähän lounaan hintaa. Kotimaisuus näkyy väistämättä hieman hinnassa, Knuuttila toteaa.

    Hän uskoo, että moni pitää kotimaisuutta kuitenkin niin tärkeänä, että on valmis maksamaan muutaman euron enemmän lounaasta.

    Kähärä huomauttaa, että loputtomiin lounaan hintaa ei kuitenkaan voi nostaa.

    – Jos lounaasta voisi ottaa 12 euroa, ja joku tulisi edelleen syömään, kaikki olisi kotimaista.

    Kähärä huomauttaa, että myös tavarantoimittajan hinnat vaikuttavat raaka-ainevalintoihin: tukkuhinta määrää, onko mahdollista suosia kotimaista.

    Tavarantoimittajien kanssa sovitut hinnat nostaa esille myös Kause.

    – Tavarantoimittaja vaihtoi pari vuotta sitten edulliset lihan sopimushinnat. Kotimaisen käyttäminen on niidenkin vuoksi järkevää, hän toteaa.

    Ravintolayrittäjillä on monia syitä suosia kotimaisia raaka-aineita.

    – Yrittäjänä haluan tukea kotimaista yrittäjyyttä. Tottakai tärkeää on myös ruoan turvallisuus ja puhtaus, Kause pohtii.

    Myös Knuuttila pitää tärkeänä suomalaisten ja paikallisten yrittäjien tukemista. Lisäksi hän nostaa esille ruoan hiilijalanjäljen.

    Lihan alkuperämaan ilmoitusvelvollisuus koskee tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä naudan-, sian-, siipikarjan- sekä lampaan- ja vuohenlihaa.

    Kalan, puolivalmisteiden tai einesten alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa.

    Puolivalmisteiden ja einesten alkuperän jäljittäminen ei ole aina helppoa.

    – Esimerkiksi burgerpihvin tuoteselosteessa ilmoitetaan useampia Euroopan maita. Käytännössä minä merkkaan silloin alkuperämaaksi EU, Kähärä kertoo.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän