Koti Pääuutiset Lukija kysyy: Mihin Kangasala käytti valtion myöntämän omais- ja perhehoidon lisärahoituksen?

Lukija kysyy: Mihin Kangasala käytti valtion myöntämän omais- ja perhehoidon lisärahoituksen?

0
Taloussanomat uutisoi 5.10. omaishoidon lisämäärärahoista. Kangasalaa ei läytynyt jutusta. Kuva: Kuvakaappaus Taloussanomien sivuilta.

Omais- ja perhehoito kuuluivat edellisen hallituksen kärkihankkeisiin, joihin ohjattiin valtion varoista yhteensä satojen miljoonien lisärahoitus.

Toimitukseen otti yhteyttä lukija, joka oli lukenut Taloussanomista jutun lisärahoituksen käytöstä kunnissa. Hän hämmästeli, miksi Kangasalan tietojen kohdalla oli harmaa pallukka tietojen puuttumisen merkkinä.

Onko jokin syy, miksi Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alue ei vastannut kyselyyn, Kangasalan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne?

– Ilmeisesti kysely ei ole tavoittanut oikeaa tahoa. Ainakaan itse en ole sitä saanut vastattavakseni. Tämän tarkemmin en osaa vastata. Kyselyjä tulee nykyään todella paljon, eikä ajankäytöllisesti ole mahdollista vastata kuin virallisten organisaatioiden tekemiin kyselyihin.

– Yhteistoiminta-alueella kaikki tukeen oikeutetut saavat omaishoidon tuen, eikä harkinta perustu talousarviossa varattuun määrärahaan. Tältä osin siis lainsäätäjän tahto asiassa alueellamme toteutuu.

Riittävätkö omaishoidon tukeen varatut määrärahat kaikille tukeen oikeutetuille hakijoille?

– Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoiminta-alueella on omaishoidon tukea myönnetty kaikille tukeen oikeutetuille vuodesta 2016 lukien. Kukaan ei siis ole saanut kielteistä päätöstä siksi, että talousarvioon varatut määrärahat eivät olisi riittäneet.

– Talousarviossa omaishoidon tukeen on lisätty määrärahaa seuraavasti ((lisäys edellisen vuoden määrärahaan verrattuna): vuonna 2016 lisätty 200 000, vuonna 2017 lisätty 50 000 ja vuonna 2018 lisätty 100 000 euroa.

– Olemme siis tehneet merkittäviä panostuksia jo ennen tarkoitukseen korvamerkittyä valtionosuutta. Valtionosuudella tältä osin on katettu toiminnan kustannuksia, mutta muutoksia ei ole tarvinnut enää tänä vuonna tehdä, koska ne on tehty jo aiempina vuosina Kangasalan ja Pälkäneen omalla rahalla.

– Aiempien vuosien panostukset ovat olleet riittäviä, ja tuki on pystytty myöntämään kaikille tukeen oikeutetuille.

Kuinka helppoa ylipäätään on arvioida korvamerkityn valtionosuuden käyttämistä kunnissa?

– Valtionosuudet tulevat kunnille tulevat niin sanotusti yleiskatteellisina. Monesti valtioneuvoston päätöksistä julkisuuteen kerrotaan ne, joihin hallitus kohdentaa lisää määrärahaa – ei niitä kokonaisuuksia, joiden rahoituksesta kunnilta on valtionosuutta vähennetty.

– Kunnat puolestaan tuottavat sote-palveluja asukkaidensa tarpeiden mukaisesti, olipa niihin kohdennettu valtionosuutta tai ei. Tältä pohjalta kunnat eivät vähennä resurssia niistä palveluista, mistä valtionosuutta on leikattu, jos alueen väestön palveluntarve edellyttää palvelujen tuottamista aikaisempien vuosien tasolla.

– Tätä taustaa vasten on siis hankalaa käydä keskustelua, onko valtionosuus käytetty valtioneuvoston uutisoimalla tavalla.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän