Koti Arjessa mukana Lukiolaisten tekemä musiikki kuvaa elämän varjoja ja valoja – ”Biisin tekeminen...

Lukiolaisten tekemä musiikki kuvaa elämän varjoja ja valoja – ”Biisin tekeminen ei ole niin helppoa kuin ajattelisi”

0
Karri Korhonen, Elvan Deveci, Hanna-Kaisa Hirvonen ja Kalle Mikkolainen valmistautuivat Atarax-levyn julkistamiskeikkaan.

Kangasalan lukion toisen vuoden musiikkilinjalaiset ovat levyttäneet itse tekemiään kappaleita kurssisuorituksenaan. Levynjulkaisutilaisuus järjestettiin keskiviikkona lukion auditoriossa.

Hanna-Kaisa Hirvonen, Karri Korhonen, Kalle Mikkolainen ja Elvan Deveci kertoivat projektin kulusta ja ajatuksistaan musiikista. Intohimoisesti musiikkiin suhtautuvat nuoret ovat innoissaan konsertista ja omista sekä luokkakavereittensa luonnoksista.

Levykokonaisuutta yhdistää hyvin levyn nimi: Ataraxia (kreik. mielenrauha), sillä levyllä kuvataan vaikeita aikoja ja tasapainotellaan positiivisilla ja toiveikkailla kuvailuilla. Elämän varjo- ja valopuoli tulevat esille. Tekstit käsittelevät nuoren elämää, rakkautta, tragedioita sekä voimabiisejä kaverille osoitettuna.

Levyn kappaleiden teemat ja genret ovat laidasta laitaan. Oppilaat ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että kaikenlainen musiikki on hyvin tehtynä hyvää. Levyllä kuuluu tekijöiden monipuolinen musiikkimaku. Nuoret, joilla on vahvat omat lempigenret, ovat löytäneet levylle toisensa ja tehneet genrepuhtaita biisejä.

Haastatellut kuvailevat omia tekeleitään seuraavasti: Suomi-iskelmän ja rockin cocktail (Kalle), pehmeää rockia (Elvan), Beatles-Queen-Elton John -henkinen iloinen soft rock iloinen kappale, joka kertoo surullisen tarinan (Karri) sekä vähän balladilta kuulostavaa poppia, joka on hento aiheeltaan ja musiikiltaan (Hanna-Kaisa).

Lisäksi levyllä erottuu yksi raskaampi biisi, joka kestää lähes 10 minuuttia. Sanoitukset olivat täysin oppilaiden.
– Hämmästyttävän hienoa, että tämän ikäiset ovat sanoittaneet tällaisia kappaleita, nuoret hehkuttavat.

Levyn tekemisen alkuun oli vaikea päästä, mutta inspiraation tultua ja hommaan kiinni päästyä tekeminen oli sujuvaa. Kurssi alkoi viime keväänä ja nuoret hauduttelivat ajatuksia kappaleista.

Kesän aikana biisejä suunniteltiin ja käytännön työ alkoi syksyllä. Elvan kehuu projektin sujuneen ilman ongelmia. Kalle teki kahden hyvän ystävän kanssa, joiden kanssa musisoi koulun ulkopuolellakin, mutta bändi kohtasi haasteita.
– Teimme pari biisiä, mutta ei niistä oikein tullut mitään. Tuli erimielisyyksiä, mutta lopputuloksena tuli yksi hyvä biisi, johon kaikki ovat tyytyväisiä.
Karri teki biisin yksin, ja laulu valmistui visioista nauhoituksiin nopeasti.
– Vähän riitelin minäkin itseni kanssa, hän hymyilee.

Luokassa on hyvä henki, mikä ilmeni projektissa. Kaikki saivat mahdollisuuden kokeilla kaikkea, mutta omat mieltymykset ja kiinnostuksenkohteet painottuivat. Hanna-Kaisa hoiti myös graafisen puolen: levyn kannet ja tapahtumajulisteen kasaamisen.

Musiikin tekeminen oli enimmäkseen itseohjautuvaa ryhmässä, mutta nuoret kiittelevät opettajiaan ja ammattituottajaa Matias Lehtorantaa, jotka olivat aina valmiina auttamaan. Kiitosta saavat myös sponsorit.

Päivät venyivät, sillä 22 oppilaan ryhmässä aikataulu oli suhteellisen tiukka ja äänitys tehtiin muun koulutyön jälkeen. Yksittäiset biisit tuli saada purkkiin päivässä.
– Levyn äänitys kesti kaksi viikkoa. Periaatteessa siellä ei enää mitään biiseille tehty, vain loppusilaus, mutta se oli yllättävän aikaa vievää, yhtenä tuottajana toiminut Kalle kertoo.

– Studiossa soittaminen ja äänittäminen on hyvin pikkutarkkaa, kitaran vireys esimerkiksi, Elvan toteaa.

– Vaikka osaakin jo soittaa, levyn tekemisessä tajusi enemmän kokonaisuuden kannalta, Hanna-Kaisa lisää.

Kurssi on opettanut paitsi laulujen tekemistä, myös erityisesti ryhmätyöskentelyä.
– Joutui löysentämään pinnaa ja oppi kuuntelemaan muita ja ottamaan vastaan kritiikkiä, Kalle pohtii.

Makuasioista tuli erimielisyyksiä; esimerkiksi mikä sointu kuulostaisi parhaimmalta, Karri kertoo.
– Biisin tekeminen ei olekaan niin helppoa kuin ajattelisi. Ei sitä vain kirjoiteta suoraan, Karri kertoo.

Vaikka esiintymiskokemusta jo löytyy, konsertin erityisyys tuo jännitystä siitä, onko harjoiteltu tarpeeksi ja menevätkö biisit livenä juuri kuin pitää.
– Haluan päästä soittamaan läheisille ja että kaikki pääsevät kuulemaan vihdoin nämä hienot biisit, joita on tehty jo pitkään, Hanna-Kaisa sanoo muiden myötäillessä vieressä.

Musiikki antaa paljon sisältöä elämään ja on monelle nuorelle ensimmäinen intohimon kohde, johon haluaa keskittyä.
– Pitäisin outona, jos emme jatkaisi yhdessä musisointia, Kalle toteaa.
– Hyvin menee nimittäin, Karri lisää.

Kappaleet kuultiin ensi kertaa keskiviikkona julkistamiskonsertissa, jonne oli vapaa pääsy. Musiikin kuuntelun siirryttyä striimauspalveluihin ja digitaaliseen muotoon nuoret toivovat levyn tulevan julki muussakin muodossa kuin fyysisenä cd-levynä.

Tekijöistä:

Hanna-Kaisa Hirvonen
Musiikkitausta:
– Basso ala-asteelta lähtien, lukiossa myös rummut ja kitara. Lapsena kuorolaulu. Isoveljeni kävi musiikkilinjan, mikä innosti minuakin.
Tulevaisuudessa:
– Musiikkiluokka ei koskaan ihmisestä pois lähde. Musiikki, basso ja kitara ovat aina mukana elämässä, mutta epäilen sen jäävän harrastukseksi ja ammatin löytyvän muulta alalta.

Karri Korhonen
Tausta:
– Vihasin musiikkitunteja alakoulussa, mutta yläkoulussa kiinnostus heräsi kitaraan ja bassoon. Soittotuntien sijaan olen harjoitellut itse kotona. Les Miserables on vaikuttavin musikaali.
Tulevaisuudessa:
– Vuosi vuodelta kiinnostus kasvanut ja nykyään musiikki on jokapäiväistä elämää. Pyrin ammattikorkeakouluun muusikkolinjalle.

Kalle Mikkolainen
Tausta:
– Muistan lauleskelleeni niin pitkään kuin olen osannut puhua. Kotiväki on kannustanut paljon. Alakoulussa sain osviittaa mitä musiikin opiskelu voisi olla ja perustimme bändin. Yläkoulussa pääsin esiintymään ja kitara, basso ja rummut tulivat mukaan. Laulu on pääjuttu. Lukiossa aloin tehdä omaa musiikkia, koneellista.
Tulevaisuudessa:
– En muista, että olisi ollut samanlaista intohimoa mihinkään koskaan aiemmin. Haluan ammatti­tuottajaksi.

Elvan Deveci
Tausta:
– Minut kiskottiin mukaan Kallen bändiin alakoulussa ja siinä pääsin opettelemaan. Aloin soittaa bassoa ja myöhemmin kitaraa, josta pari vuotta tunneilla. Yläkoulussa pääsi esiintymään. Piano ja rummut tulivat myös yläkoulussa. Tuttuja kävi musiikkilinjan mistä hän sai innostusta. Etenkin heidän Grease-musikaali inspiroi.
Tulevaisuudessa:
– Haluan tehdä musiikkia. Ennen lukiota minulla ei ole ollut näin vahvaa mielenkiinnonkohdetta. Minulle on selkeää, että haen ammattikorkeakouluun opiskelemaan ammattimuusikoksi.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän