Maisemat vaihtuvat, usko säilyy: Pastori Mika Rantanen arvostaa Kangasalan helluntaiseurakunnan vireyttä

0
Mika Rantanen aloitti työnsä Kangasalan helluntaiseurakunnan pastorina pari kuukautta sitten. Korona vauhditti uuden tekniikan käyttöönottoa: nyt seurakunnan sunnuntaitilaisuuksia voi striimauksen ansiosta seurata verkossa.
Mika Rantanen aloitti työnsä Kangasalan helluntaiseurakunnan pastorina pari kuukautta sitten. Korona vauhditti uuden tekniikan käyttöönottoa: nyt seurakunnan sunnuntaitilaisuuksia voi striimauksen ansiosta seurata verkossa.

Elokuussa Kangasalan helluntaiseurakunnan pastorina aloittanut Mika Rantanen on enemmän kuin tyytyväinen täkäläisiin vapaaehtoisiin, joiden ansiosta niin hengellinen kuin maallinenkin rakennustyö sujuu ilman suurempia ongelmia. 

Viime kuukausien isoista kirkkoon liittyvistä yhteisponnistuksista hän mainitsee vesikaton uusimisen ja pysäköintialueen perusteellisen kunnostamisen. Uutta on myös striimaus, jonka ansiosta sunnuntaikokouksia voi seurata suorana lähetyksenä verkossa. 

Toisin oli Albaniassa, joka on vuosien saatossa tullut Rantaselle tutuksi lukuisten kehitysyhteistyöhankkeiden kautta. Hän muistaa yhä kirkkaasti, kuinka alkeellisissa ja köyhissä oloissa suurin osa albanialaisista eli kommunistisen diktatuurin kaaduttua 1990-luvun alkupuolella. 

Rantanen matkusti Albaniaan ensimmäisen kerran marraskuussa 1994. Hiljan valmistunutta rakennusinsinööriä odotti perillä koulun saneeraushanke. Sitä seurasi mittava vesihuoltolaitoksen rakennusurakka Divjaken kaupunkiin. 

– Vesilaitos valmistui ajallaan ja on edelleen toiminnassa, joskin alkuperäisestä laajennettuna ja täydennettynä. 

Tuore asvaltti viimeistelee helluntaiseurakunnan pysäköintialueen perusteellisen kunnostuksen.

Albaniasta Suomeen, Suomesta Albaniaan

Työn merkeissä Rantanen tutustui albanialaisneitoon, joka toimi tulkkina suomalaisläheteille. Naimisiin nuoret menivät vuonna 1996. Heidän esikoisensa syntyi maaliskuussa 1997 Suomessa. 

– Uskon, että Jumalan hyvän käden varjeluksen ansiosta ehdimme lähteä Albaniasta juuri ennen sikäläisten pyramidiyhtiöiden luhistumista seuranneita suuria levottomuuksia ja anarkiaa. 

Pariskunta alkoi rakentaa elämäänsä Suomeen. Mika Rantaselle järjestyi töitä Virroilta, jonne koko perhe asettui ja löysi hengellisen kotinsa paikkakunnan helluntaiseurakunnasta. Ajatus paluusta etelään nosti päätään, ja Rantaset osallistuivat Ison Kirjan raamattuopiston lähetyskurssille vuonna 2000. 

Jokusen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen pariskunta pakkasi autoonsa kaiken tarpeellisen ja lähti ajamaan kohti Välimerta. Tuntikausien ajomatkaa säesti takapenkin taaperoduo bravuurinaan Joulupuu on rakennettu

Seurasi vaiheikas työjakso ensin kahdessa eri kehitysyhteistyöprojektissa ja sittemmin pelkästään seurakuntatyössä. Yhdessä vaimonsa kanssa Rantanen työskenteli ensin nuorisokeskushankkeessa ja sen jälkeen kyläkehitysprojektissa. Vuodesta 2006 Mika palveli Divjaken kaupungin Elävän Veden seurakuntaa pastorina.

Yksi ympyrä sulkeutui

Suomi kutsui vahvasti jälleen vuonna 2011. Rantaset asettuivat Tampereelle, ja Mikan oli tarkoitus kouluttautua tekniseksi isännöitsijäksi. Tämä suunnitelma kuitenkin muuttui, sillä hän koki seurakuntatyön kutsumuksekseen.

– Olin työharjoittelussa Kangasalan helluntaiseurakunnassa, kun minua pyydettiin pastoriksi Alavudelle. Otin kutsun vastaan ja vaihdoimme taas paikkakuntaa. Alavus osoittautui monessa suhteessa mukavaksi ja turvalliseksi pikkupaikkakunnaksi. 

Yksi pieni ympyrä sulkeutui alkuvuodesta, kun Mika Rantanen päätti ottaa vastaan pastorin työn Kangasalta. Ilman koronaa muutto ja uuden työn aloitus olisivat sujuneet huomattavasti helpommin.  

Viruksen vuoksi muun muassa Rantasten omakotitalon myynti Alavudella peruuntui, mutta vuokralaisten löytyminen pelasti tilanteen. Uusi koti järjestyi Atalasta, josta perheen lasten on helppo kulkea arkisin kristilliseen kouluun ja aikuisten töihin Kangasalle. 

Korona lisäsi rukouspyyntöjen määrää

Mika Rantasen mukaan korona ja sen aiheuttama huolestuneisuus on näkynyt seurakunnissa rukouspyyntöjen lisääntymisenä.

– Ymmärrettävistä syistä osa seurakuntalaisista on vetäytynyt käytännön toiminnasta, Rantanen sanoo. 

Sunnuntaisten striimausten lisäksi Kangasalan helluntaiseurakunta pyrkii vastaamaan uuteen tilanteeseen lisäämällä ja päivittämällä aineistoa aiempaa enemmän ja tiheämpään tahtiin sekä verkkosivuille että Facebook-ryhmään. 

Rantasen mukaan väki on yhä tervetullutta kirkossa järjestettäviin tilaisuuksiin voimassa olevien rajoitusten ja suositusten puitteissa.

– Vaikka uskomme, että Jumala voi varjella sairauksista, niin silti emme tahallamme altista itseämme vaaraan, hän muistuttaa. 

– Jumala on antanut meille ymmärryksen noudattaa viranomaisten ohjeistusta. Meidän tehtävämme on suojella itseämme ja muita käyttämällä käsidesiä ja kasvomaskeja sekä noudattamalla turvavälejä kokoontumisissamme.  

Mika Rantanen kokee seurakunnan tehtäväksi kaiken epävarmuuden keskellä vahvistaa uskon kautta toivoa paremmasta.

Toivosta totta -tilaisuudet peruuntuivat

Ilman koronan toista aaltoa Kangasalan helluntaiseurakunnassa olisi nyt syksyllä alkanut Toivosta totta -tilaisuuksien sarja yhteistyössä Kristillisen terapiainstituutin kanssa.  

Tilaisuuksissa oli tarkoitus asiantuntijan alustuksen jälkeen keskustella elämän eri osa-alueisiin liittyvistä aiheista ensin yhdessä, sitten tarvittaessa myös yksityisemmin.  

– Meillä oli tarkoitus käynnistää psykoterapiakoulutus tiloissamme terapiainstituutin kanssa, mutta jouduimme perumaan myös sen, Rantanen harmittelee. 

Tyytyväinen hän on siihen, että yhteistyössä Kangasalan seurakunnan kanssa toteutettava Yhteinen pöytä -ruokatarjoilu elintarvikejakeluineen jatkuu. 

Mika Rantanen kokee seurakunnan tehtäväksi kaiken epävarmuuden keskellä vahvistaa uskon kautta toivoa paremmasta. Hän tiivistää johtoajatuksen näin: Ihminen voi hyvin silloin, kun hän on tasapainossa itsensä, lähimmäisensä, vallitsevien olosuhteiden ja ympäristönsä sekä ennen kaikkea Jumalan kanssa.

Elämän tärkein ja paras valinta

Rantanen uskoo Jumalan kutsuvan ihmistä useamman kerran. Oman elämänsä varrelta hän tunnistaa useammankin hetken, joihin on liittynyt voimakas hengellinen väre. 

Varhaisin niistä tapahtui lapsuudenkodissa Takahuhdissa itsenäisyyspäivänä 1974. Mika oli tuolloin ekaluokkainen ja vietti vapaapäivää kotosalla. Yrittäjäisä oli töissä ja äiti leipoi keittiössä herkkuja joulua varten.  

Mika yllätti äitinsä kysymällä, mitä tarkoittaa, että ihminen uskossa. Jatkokysymyksessään hän ihmetteli, mikseivät viisaat aikuiset osaa valita oikeaa kahdesta annetusta tiestä, joista toinen johtaa iankaikkiseen elämään ja toinen ikuiseen kadotukseen. 

– Äitini soitti heti isälle, joka ymmärsi asian tärkeyden ja kiiruhti kotiin keskustelemaan kanssani. 

Keskustelu päättyi isän ja pojan yhteiseen rukoukseen, joka tunnekuohuineen on säilynyt tuoreena Mika Rantasen muistissa.

– Koen Jumalan kutsun vaikuttaneen itseeni ja mietteisiini, jotka pukeutuivat elämän tärkeimpien kysymysten muotoon. Tein elämäni tärkeimmän ja parhaimman valinnan. Saan olla hyvällä tiellä.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.