Marjo Lindberg ystävineen lähtee hiihtämään lumirajalta Nuorgamiin – ”Suklaata menee puoli levyä päivässä”

0
Pitkä hiihtovaellus vaatii valtavasti ruokaa. Suklaatakin menee levykaupalla.

Kuisti on täynnä bensakanistereita. Sisällä olohuoneen sohvalla on ilmastointiteipillä kuorrutettu kylmälaukku, karttoja ja satelliittipuhelin. Viereisessä huoneessa ahkio, sukset ja metalliseen laatikkoon pakattava pieni keittiö.

Seuraava huone on täynnä ruokaa. Vakuumipakattuihin tiiviisiin pussukoihin on jaoteltu aamupalat, lounaat ja illalliset. Pienissä tiiviissä kääröissä on kuivattuja lihapullia ja peuranlihaa, tomaattikeittoa, pata-aineksia, mysliä ja puuroja. Tyhjiöön on imetty myös vessapaperirullat, terveyssiteet ja pesulaput.

Sahalahtelaisessa omakotitalossa valmistaudutaan pitkään reissuun, jossa jokainen mukana kulkeva gramma on tarkkaan mietitty. Eräopas ja eräopaskouluttaja Marjo Lindberg on lähdössä ystävänsä kanssa Nuorgamiin. Matka määränpäähän taitetaan suksilla ahkio perässä kulkien.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Vakuumipakattuihin tiiviisiin pussukoihin on jaoteltu aamupalat, lounaat ja illalliset. Pienissä tiiviissä kääröissä on kuivattuja lihapullia ja peuranlihaa, tomaattikeittoa, pata-aineksia, mysliä ja puuroja.

Suunnitelmissa oli lähteä matkaan Suomenlahden rannalta Virolahdesta, mutta lumeton talvi asettaa lähtöpaikaksi lumirajan, missä se sitten helmikuun alussa onkaan. Haastatetteluhetkellä se näyttäisi kulkevan Joensuussa.

Kokeneena eräilijänä Lindberg ei säitä voivottele. Varsinkin kun retkeä on järjestelty jo yli vuosi sekä otettu palkkatöistä vapaata kolmeksi kuukaudeksi.

– Kyllä Joensuustakin sellaisen 1300 kilometriä Nuorgamiin hiihtää, Lindberg toteaa.

Ensimmäisenä suomalaisena naisretkikuntana Grönlannin yli

Metsästystä harrastanut vaatturi halusi vaihtaa alaa ja päätyi eräoppaaksi 20 vuotta sitten. Nykyään Lindberg työskentelee Karkun evankelisessa opistossa eräopaskouluttajana.

Lindberg ja kaksi muuta naista muodostivat vuonna 2017 Tuulentytöt. Se on ensimmäinen suomalainen naisretkikunta, joka hiihti Grönlannin jäätikön yli. Kohti Nuorgamia lähtee samalla retkellä ollut janakkalalainen Jaana Vanhatalo.

Olemme jo siinä iässä ja mummoihmisiä, että tiedämme omat rajamme. Lähdemme nautiskelemaan pitkähköstä hiihtolomasta.

Grönlantiin verrattuna valmistelu on ollut helpompaa. Viranomaisille ei esimerkiksi tarvitse varata tuhansien eurojen takuumaksua mahdollista evakuointia varten.

Oma ruljanssinsa Grönlannin matkassa oli myös kiväärien luvissa ja kuljettamisessa. Kaikki naiset nimittäin harjoittelivat ampumista jääkarhujen varalta.

– Osuimme siellä jääkarhun tuoreille jäljille, kolme viimeistä vuorokautta pidimme kahden tunnin vahtivuoroja.

Viikot verottivat painoa

Grönlannin vaativia oloja varten naiset kohottivat kuntoa esimerkiksi lenkkeilemällä autonrengas perässään. Railopelastusta treenattiin takapihan männyssä. Lisäksi teltan kokoamista harjoiteltiin Levillä lumitykin edustalla. Hyvästä valmistautumisesta huolimatta oppiakin tuli.

– Vaikka laskimme ruuat ja energiatarpeen reissua varten, suunnitelma meni poskelleen. Laihduimme kahdeksasta kymmeneen kiloa viiden viikon aikana.

Matka Nuorgamiin kulkee Joensuun, Juuan ja Kajaanin kautta Sodankylään ja siitä Inarijärven ylitse. Taivalta taitetaan latuverkostoa ja moottorikelkkareittejä pitkin.

– Pyrimme hiihtämään kahdeksasta kymmeneen tuntia päivässä, sitten tamppaamme teltalle paikan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Marjo Lindberg harjoittelee autonrenkaalla ennen ahkion kanssa tehtävää talvivaellusta.

Energiaa on varattu runsaasti, 180 lounasta ja 90 päivällistä kahdelle. Lisäksi on 88 suklaalevyä, karkkipusseja ja perunalastupurkkeja.

– Suklaata menee puoli levyä päivässä, energiaa on saatava valtavasti. Eihän nämä mitään terveellisiä ole, mutta ei tässä touhussa muutenkaan mitään järkeä ole.

– Ja jos tulee huoltoasemia vastaan, niin aivan varmasti poikkeamme myös hampurilaisille, Lindberg nauraa.

Ei valloitusta, voittamista tai todistelua

Matka on pitkä, joten kotijoukoilta saadaan bensa- ja ruokatäydennystä muutaman viikon välein. Bensaa kuluu litroittain ruuan valmistamiseen ja juomaveden sulattamiseen lumesta. Lämminvesipullojen avulla pidetään myös huolta kylmälaukkuun pakatusta tabletista ja varavirtalähteestä. Suomineito2020-nimellä kulkevaa vaellusta voikin seurata naisten ylläpitämästä blogista.

Energiaa on varattu runsaasti, 180 lounasta ja 90 päivällistä kahdelle. Lisäksi on 88 suklaalevyä, karkkipusseja ja perunalastupurkkeja.

Pitkät talvivaellukset ovat aikamoisia seikkailuja. Lindberg ei kuitenkaan lähde valloittamaan mitään, voittamaan itseään tai todistamaan jotakin.

– Olemme jo siinä iässä ja mummoihmisiä, että tiedämme omat rajamme. Lähdemme nautiskelemaan pitkähköstä hiihtolomasta.

Matkaa voi seurata Suomineito2020 -matkablogissa. www.elamankipina.com/suomineito2020/

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.