Kimmon nimipäivänä 2.8. Kimmo Pyykkö -taidemuseoon saadaan nähtäville kuvanveistäjä, professori Kimmo Pyykön teos Murtaja (1984). Teoksen valmistamiseen on käytetty bongossipuuta. Taiteilija itse on nimennyt bongossipuun ”masokistin materiaaliksi” vaativan työstämisen vuoksi.
Teoksen materiaali vanhasta laivasta
”Trooppinen sademetsäpuu bongossi kiinnosti ja kiehtoi minua ateljeessa ja kyllä muutoinkin koko 1980-luvun ja kyllä paljolti myös sen jälkeenkin”, Kimmo Pyykkö kertoo.
Ystävien avustuksella ja monien vaiheiden kautta Kimmo Pyykkö löysi Turun satamasta vanhan 150-metrisen laivan, jonka sisärakenteet oli tehty afrikkalaisesta bongossipuusta. Bongossipuiden levinneisyysalue ulottuu keskisessä Afrikassa länsirannikolta itään sekä etelään. Puu voi kasvaa 50 metriä korkeaksi ja läpimitaltaan kaksimetriseksi. Kolmeenkymmeneen metriin asti se on oksatonta. Puuta oli käytetty laivan rakennusmateriaalina, koska oli ajateltu, että se joustaa, mutta kävikin päinvastoin ja rakenteet alkoivat repeillä.
”Se kun on kiven kovaa ja yliopistotekstin mukaan palamatonta ja mahdotonta esimerkiksi naulaamalla kiinnittää”, Pyykkö kuvailee materiaalia.
Kimmo Pyykkö hankki puutavaran itselleen, mutta se seisoi ladossa 3–4 vuotta ja vaivasi koko ajan Pyykön mieltä. Melkein kymmenen vuotta meni bongossipuusta valmistetun teossarjan työstämiseen. Pyykkö on työstänyt bongossia naarmuttamalla pintaa, lisäämällä väripigmenttejä ja polttamalla puuta. Bongossin työstäminen oli haastavaa ja se kulutti työvälineitä. Työstäminen oli niin vaikeaa, että taiteilija nimesi bongossin masokistin materiaaliksi.
”Kiehtovaa siinä oli myös se läpivärjäytynyt ruosteen ja kahvin murretut pysyvät värit. Patina oli luonnon ja elämän patinaa.” Pyykkö kertoo puutavaran työstämisestä.
Murtaja-teos on 80-luvun puolivälistä
Pyykkö kuvailee nyt esille tulevan Murtaja-teoksen historiaa seuraavasti:
”Reliefini Murtaja oli näyttelyssäni Galleria Sculptorissa vuonna 1985. Sen hankki kokoelmiinsa ystävä, merkittävä talousjohtaja. Minulle hyvin lämmin asia. Hän menehtyi valitettavasti vuonna 2003. Sain eri vaiheitten jälkeen vaihtaa reliefin toiseen teokseen suvun naispuoleisen johdon ystävyyteen perustuen. Hänkin on jo poissa. Näiden ystävällisten manööverien jälkeen reliefini Murtaja on nyt vieläkin minulla. Tämä ystävyyshistoria ja sen vaiheet ovat toteutuneina ikään kuin lisänneet reliefin syvyyttä minulle ja nykypäivään.”
Murtaja (1984) on esillä Kimmo Pyykkö -taidemuseon 3. kerroksessa Pitkän matkan ateljee -näyttelyssä 2.8.–1.9.2024.
Vapaa pääsy perjantaina 2.8.
Kimmon nimipäivä 2.8. on vuotuinen Kimmo Pyykkö -taidemuseon maksuton tapahtumapäivä. Professori, kuvanveistäjä Kimmo Pyykön nimipäivän kunniaksi ilmainen sisäänpääsy taidemuseoon koko päivän pe 2.8.2024 klo 11–17.
Taidemuseon 1. ja 2. kerroksessa on nähtävillä useiden taiteilijoiden töitä esittelevä Valtaapitäviä-näyttely.
