Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Tarjous voimassa 23.10. asti tai niin kauan kuin tuotteita riittääTarjous voimassa 23.10. asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää

Matematiikkaolympialaisten pronssimitalisti: Matematiikka ei ole laskemista vaan ajattelua

Matematiikka on kuin taidetta, ­jossa kaikkein keskeisintä on ajattelu.

Uutiset - 28.7.2018 kello 9.59
Matematiikkaolympialaisten pronssimitalisti: Matematiikka ei ole laskemista vaan ajattelua
Matematiikka vie suurimman osan Olli Järviniemen vapaa-ajasta. Kaulassa komeilee kansainvälisten matematiikkaolympialaisten pronssimitali, jonka Järviniemi voitti heinäkuussa Romaniassa.

Näin pohtii tämän vuoden kansainvälisten matematiikkaolympialaisten (IMO) pronssimitalisti Olli Järviniemi.

Romaniassa heinäkuun alussa järjestetty kisa oli 17-vuotiaalle jo toinen laatuaan. Viime vuonna Brasiliassa pidetyissä olympialaisissa Järviniemi sai kunnia­maininnan.

Tänä vuonna Järviniemi nousi mitaleille lähes 600 nuoren matemaatikon joukosta.

– Sain 23 pistettä. Tehtäviä on yhteensä kuusi, joista jokaisesta saa enimmillään 7 pistettä. Yleensä pronssiin tarvitaan noin 15 pistettä.

– Hopeamitali oli todella lähellä ja jäi oikeastaan huolimattomuusvirheen päähän, Järviniemi kertoo.

Suomen joukkue menestyi kokonaisuudessaan tämän vuoden IMO:ssä parhaiten sitten vuoden 2006.

Alle 20-vuotiaiden kansainvälisiä matematiikkakilpailuja on järjestetty vuodesta 1959 lähtien.

Tämän vuoden kisat saivat erittäin paljon huomiota ­romanialaisessa mediassa.

Suurtapahtuman turvatoimet olivat tiukat. Olympialaisissa kilpailleita ­kuljetettiin busseilla, jotka liikkuivat poliisisaattueessa.

Kilpailupäivien lisäksi olympialaisissa vietettiin avajais- ja päätösseremonioita ja järjestettiin retkiä paikallisille nähtävyyksille.

– Tapasin myös Syyrian presidentin pojan, joka osallistui kilpailuun.

Tuore mitalisti kiinnostui ­matematiikasta jo pienenä.

– Matematiikka on loogista. Esimerkiksi psykologiassa ei voida sanoa täysin eksaktisti, miten yksilö käyttäytyy tietyssä tilanteessa, sillä loppukädessä tämä riippuu yksilöstä itsestään, hän pohtii.

Järviniemen mielestä matemaattinen osaaminen on Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla. Pisa-tutkimusten mukaan suomalaisilla on keskitasoa paremmat matemaattiset taidot.

Hänen mielestään peruskoulun matematiikan opetuksessa olisi kuitenkin parantamisen varaa, sillä se luo tieteenalasta vääränlaisen mielikuvan.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Matematiikassa käytetään esimerkiksi useimmiten verbiä laskea, vaikka paremmin kuvaavia verbejä olisivat ajatella tai ratkaista.

– En yhtään ihmettele, jos ihmiset eivät tykkää koulumatikasta – en minäkään. Se on vähän kuin musiikissa kirjoitettaisiin pelkkiä nuotteja. Moni voi ­yläkoulun matikan perusteella ajatella, että teen jotain tylsää, mutta oikeasti matematiikka on todella viihdyttävää.

Nuori lahjakkuus toivoo, että koulussa keskityttäisiin ulkoa opettelun sijasta keksimään ratkaisuja itse. Laskun mallivastaus ei nimittäin koskaan ole ainoa tapa ratkaista tehtävä.

Järviniemen mielestä on hyvä, että asioita todella opetellaan tunneilla ja läksyjen määrä on kohtuullinen. Sen sijaan laskemiseen käytettävässä ajassa Suomi voisi ottaa mallia naapurista.

– Venäjällä opetustyyli on erilainen. Siellä annetaan vähemmän tehtäviä ja enemmän aikaa niiden ratkaisemiseen. Käytännössähän tehtävä ei ole mielenkiintoinen, jos sen ratkaisee liian nopeasti.

Lukiokilpailujen tehtävät edustavat neljää matematiikan monista osa-alueista: geometriaa, lukuteoriaa, kombinatoriikkaa ja algebraa. Järviniemi on erityisen kiinnostunut lukuteoriasta, jossa tutkitaan kokonaislukuja.

Järviniemen mielestä pelkällä koulumatikalla kisoissa on lähes mahdotonta pärjätä.

– Vähän kuin lähtisi oikeisiin olympialaisiin koululiikunnan pohjalta, hän vertaa.

Suurin valmistautumistyö tehdään kotona harjoittelemalla. ­Lisäksi Järviniemi on osallistunut Päivölän opiston olympiavalmennuksiin.

Tällä hetkellä hän opiskelee ylioppilaaksi opiston matematiikkalinjalla. Elokuussa alkaa toinen ja samalla viimeinen opiskeluvuosi.

Matemaattisten ongelmien parissa viihtyvän Järviniemen tulevaisuuden suunnitelmat vaikuttavat melko selviltä.

Lukiolaisten matematiikkakilpailun voitto tänä keväänä takasi opiskelupaikan Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselle.

 

Katso kansainvälisten matematiikkaolympialaisten tämänvuotiset tehtävät

 

KUKA?

 

Olli Järviniemi

  • Syntynyt vuonna 2001.
  • Asuu Kangasalla.
  • Käy Päivölän opiston matematiikkalinjaa.
  • Voitti pronssia vuoden 2018 kansainvälissä matematiikkaolympialaisissa (IMO).
  • Sai kunniamaininnan vuoden 2017 IMO:ssa. Oli tietääkseen nuorin kilpailuun koskaan osallistunut suomalainen.
  • Voitti lukion matematiikan loppukilpailun vuonna 2018.
  • Sijoittui toiseksi vuoden 2017 lukion loppukilpailussa, johon osallistui ollessaan yhdeksännellä luokalla.

 

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös