Koti Uutiset Mäti-istutukset tuottaneet tulosta kesän kuivuudesta huolimatta: Myllyojasta löytyi taimenenpoikasia

    Mäti-istutukset tuottaneet tulosta kesän kuivuudesta huolimatta: Myllyojasta löytyi taimenenpoikasia

    0
    Myllyojan yläosan kesänvanhoja taimenenpoikasia. Kuva: Heikki Holsti

    Sahalahden Myllyojan maaliskuiset taimenen mätirasiaistutukset ovat tuottaneet toivottua tulosta. Viime viikolla tehdyissä sähkökoekalastuksissa kolmelta koealalta löydettiin istutuksista peräisin olevia taimenenpoikasia.

    – Suurimmat yksilöt olivat saavuttaneet jo yli 13 sentin pituuden, joten ne olivat kasvaneet erittäin hyvin, kertoo kalastotutkija, limnologi Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY).

    Kevättalviset mäti-istutukset Myllyojalla olivat lajissaan ensimmäiset. Nyt tehdyt havainnot poikasista ovat hyvin rohkaisevia, sillä poikkeuksellisen kuuma ja kuiva kesä on koetellut vähävetisiä taimenpuroja.

    – Tulos oli oikein hyvä. Joissakin mätirasioita sisältäneissä kohteissa virtavedet ovat tänä kesänä kuivuneet kokonaan.

    Esimerkkinä tallaisesta Holsti mainitsee Näsijärveen laskevan Peräjoen, jossa istutuksia ja kunnostuksia taimenkannan elvyttämiseksi on tehty vuodesta 2012 lähtien. 

    Tänä kesänä hanke otti taka-askelia, kun vettä oli niin vähän, että taimenten kulkuyhteys järvestä ojaan katkesi.

    Myllyojalla tutkijat sähkökoekalastivat neljä ennalta määriteltyä koealaa. Niistä kolmelta löytyi nollikkaita eli kesänvanhoja taimenenpoikasia yhteensä 26 kappaletta.

    Paras koeala oli vanhan sahan alueella, jossa tavattiin 16 poikasta.

    Myllyojan kunnostaminen taimenelle sopivaksi lisääntymis­alueeksi on ollut pinnalla muutaman vuoden. 

    Asiantuntijoiden näkemys on, että mäti-istutuksilla ja nousuesteiden muokkauksella ojaan voidaan saada luontaisesti lisääntyvä taimenkanta.

    Mäti-istutuksen tarkoituksena on saada aikaan purossa syntynyt taimenkanta, joka isommissa vesissä vietettyjen vuosien jälkeen palaa kutemaan synnyinpuroonsa.

    Myllyojalla on aikomus jatkaa mätirasiaistutuksia tulevana talvena. Kokemukset osoittavat, että parhaan tuloksen aikaansaamiseksi niitä tulisi tehdä neljänä, viitenä vuotena peräkkäin.

    – Pyrkimyksenä on saada Myllyojaan tarpeeksi vahva taimenkanta, jossa on eri ikäisiä yksilöitä.

    Myllyoja laskee Längelmäveteen, jonka taimenet ovat pääosin istutusten varassa.

    Taimen on vaelluskala, joka poikasvaiheen jälkeen suuntaa suurempiin vesistöihin. Muutaman vuoden päästä taimen palaa synnyinseudulleen kutemaan. Osa taimenista jää pysyvästi asustamaan synnyinpuroihinsa.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän