Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset Tapahtumat Kuvat Boksi KS-Digi Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Mauton markkinamies

Kolumni - 24.5.2017 kello 8.01
Jari Niininen

Monet tutut jutut ovat jo ilmaantuneet Kangasalan katukuvaan. Kaikki takuuvarmat kevään ennusmerkit, kuten mopot, mönkijät, mehiläiset, moottoripyörät ja möhömahat, jopa alkavat samalla alkukirjaimella, paitsi romanit.

 

Pulinat pois. Se on sitten sillä kevätsipuli. Kaikki ovat tervetulleita kartsalle ja yhteiselle reissulle kohti suvea. Se on totinen paikka. Kohta useat ihmiset elävät sitä kuin viimeistä kesäpäivää Kangasalla - kuntalaisina. Vuodenvaihteesta alkaa urbanisoituminen.

Tästä onkin hyvä jatkaa ratin pyörittämistä suuntaan tai toiseen.

Jos olet kalkkis, ei se mitään. Jatka lukemista, sillä sitten meitä on kaksi. Kannattaa katos pysyä rattailla, sillä aina voi bongata jotain uutta.

Tiedoksi vain, että nuorten slangissa mopo­auto on lyhyesti ja ytimekkäästi mauto. Tämä siksi, että mautolla meikäläinenkin kurvaili markkinoille.

Jes. Sain Suoramalta ajaa kohti kirkonkylää toisen mauton perässä. Se oli myös yksi varma tuulahdus keväästä, kun räkäklimpit sumupilvineen leijuivat ja heijastuivat aurinkoa vasten vuoroin vasemmalta ja oikealta puolelta edessäni kiiltäneen mauton koria.

Tohkeissani samastuin tilanteeseen ja krohautin nenän ja kurkun kautta kunnon kesävihreän. Päätin sylkäistä sen Pikkolan pöpelikköön. Ei siitä sen enempää. Ikkuna oli kiinni.

Ettei vaan unohdu, niin kiitos Estu mauton lainaamisesta.

Eipä tahtonut keskustasta löytyä parkkipaikkaa. Nyt mautosta tai sen pienestä koosta oli hyötyä. Linttiksen takana oli yksi kapea väli, johon mauto liukui nippanappa ilman saippuaa. Se taisi olla se kuuluisa markkinarako.

Samaan keväiseen m-sanasarjaan liittyivät nyt siis myös mautot ja markkinat. Ilman niitä keskusta olisi jälleen vaipunut viikonloppukoomaan.

Kyllä munkeissa, muikuissa, makkaroissa, metrilakuissa ja mautoissa kuskeineen ja kyytiläisineen yhdistyivät aika makoisasti sellainen rento ja rempseä nuoruuden meno.

Ja sitten se mauton musiikki. Sitä vaan oli pakko kuunnella kovalla. Joten ei muuta kuin volat kaakkoon, niin johan jäi moottorin melu taka-alalle. Ei siis ihme, että bassot välillä jytisevät ja hetekat heiluvat.

Kuinka ollakaan. Kun sain volymit kohdalleen, äänessä oli Tuure Kilpeläinen, joka laulussaan kyseli m-teemaan sopivasti No mikä mies, mikä mies, mikä mies, mikä mies?

Hetkeä myöhemmin saman laulun lopulla hän riimitteli kuin olisi istunut repsikan paikalla: Hullun pojan rohkeutta/ja nuoren miehen voimia/ja vanhan pöllön viisautta/Ei voi koskaan saada kerralla.

Huh. Nyt täytyy myöntää, että pääsin perille Tuurella ja taidolla.

Jaa. Mikä äijä? Hiljensin musiikkia ja kuiskasin Kilpeläiselle:

–Mauton markkinamies.

Kauppaympyrän teemaliite nyt luettavissa!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Kauppaympyrän teemaliite nyt luettavissa!
~
Takaisin ylös