Suomalaisten varallisuudesta on edelleen varsin paljon kiinni metsässä. Metsäyhdistyksen mukaan metsänomistajia on noin 740 000, kun mukaan lasketaan myös yhteisomistustilojen osakkaat.
Metsänomistajia on siis lähes 14 prosenttia suomalaisista.
Paikallista näkökulmaa asiaan antaa muun muassa metsänhoitoyhdistys Roineen tunnusluvut. Kangasalla ja Pälkäneellä toimivan yhdistyksen jäsenet omistavat 68 400 hehtaaria metsää, jäseniä on kaikkiaan 2 188 ja puuston vuotuinen kasvu on lähes 400 000 kuutiota.
Kaupunkilaistuneesta metsänomistuksesta on puhuttu viime vuosina paljon. Ilmiö on olemassa ja lisääntyy jatkuvasti, kun tilanomistajat vanhenevat ja siirtävät tilojaan eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Tällä hetkellä noin 40 prosenttia metsänomistajista asuu tilallaan, neljännes omistajista on kaupungissa.
Suomen verotusjärjestelmä tukee metsien siirtämistä sukupolvelta toiselle, vaikka metsätalouden kannalta olisikin parasta myydä tila vapailla markkinoilla eteenpäin mieluummin kuin pakottaa haluton perillinen vastaanottamaan se.
Jossain vaiheessa näytti siltä, että suomalainen metsäteollisuus on auringonlaskun toimiala. Nyt biotalous on kuitenkin nostamassa päätään ja sen uskotaan luovan Suomeen jopa satatuhatta uutta työpaikkaa.
Merkkejä työllistämisvaikutuksista on saatu jo Äänekoskella, johon on nousemassa jättimäinen biotuotetehdas.
Kangasallakin on pohdittu hiljattain uusiutuvien energiavarojen hyödyntämismahdollisuuksia.
Yksi konkreettinen askel uusiutuvan energian käytössä on Kangasalan Lämmön Riun kiinteän polttoaineen lämpökeskus.
Näiden positiivisten uutisten valossa olisi tärkeää, että ihan kaikki metsänomistajat, olivatpa he sitten kaupungissa tai maalla, pitäisivät huolta metsistään.
Metsät ovat edelleen tärkeä kansallisomaisuutemme, ja nyt jos koskaan, sen huoltaminen näyttää kansantalouden kannalta erittäin tärkeältä.
