Mielipide: Kangasalan huumeongelma on suurempi kuin osaamme kuvitella – joukko valtuutettuja huolissaan tilanteesta

9
Joukko valtuutettuja on ilmaissut huolensa Kangasalan huumeongelmasta. Kuva: Pauliina Lindell

”Kun tilanne näyttää tosi hyvältä, todennäköisesti niin ei ole. Ja jos se näyttää pahalta, asiat ovat todella huonosti.” 

Näin aloitti rikosylikomisario Jari Kinnunen esityksensä tilaisuudessa, johon olimme kutsuneet hänet kertomaan nuorten huumeongelmasta kotikaupungissamme. 

Järkyttävää tietoa tuli roppakaupalla. Tietoa, jota maallikon ja jopa alalle erikoistuneiden työntekijöiden on mahdotonta havaita. Aitiopaikalta tilannetta seuraava poliisi kiertää jakamassa infoa paikasta paikkaan minkä muilta töiltään ehtii. Kinnusen mielestä piilottelu ja kaunistelu eivät nyt auta.

Kaikenlaisia aineita on niin helposti saatavilla, että riippumatta perheen yhteiskunnallisesta asemasta tai vanhempien ammateista yksikään nuori ei enää ole niiltä ja niiden haittavaikutuksilta täysin turvassa. Parhaillaan oikeuskäsittelyssä oleva valtakunnallinen katiska-vyyhti on vain sivujuonne: aineita virtaa rajojemme sisäpuolelle koko ajan ja myös kannabiksen kotiviljely kukoistaa.

Poliisin resurssien vähentäminen syrjäisemmiltä seuduilta on ollut vakava poliittinen virhe, jonka seurauksia nyt kannamme: valvontatyö niillä alueilla on lähes mahdotonta.

Huumeiden käytöstä kirjoitetaan paljon ja asenteet ovat kahtia jakautuneita, puolesta ja vastaan. Huolestuttavaa on sen harhaanjohtavan, puutteellisen ja vähättelevän tiedon määrä, joka johtaa kuolemiin, sairastumisiin ja alati kasvavaan rikollisuuteen.

Kinnunen haluaa oikaista vääriä käsityksiä

Kinnunen haluaakin oikaista joitakin vaarallisen vääriä käsityksiä. Hän tähdentää puhuvansa poliisina ja sanoo vastustavansa kaikenlaisten huumeiden käyttöä niiden kokemusten pohjalta, joihin hän jatkuvasti työssään törmää.  

Valmisteilla olevaa lakia huumeiden käyttämisen dekriminalisoimiseksi perustellaan esimerkiksi sillä, että käytön rankaiseminen on este tai hidaste hoitoon pääsylle. Tämän väittämän Kinnunen tyrmää ja kertoo että poliisi haluaa lähtökohtaisesti auttaa ohjaamalla käyttäjän hoitoon.

Suuri ongelma on hoitopaikkojen vähyys; moni haluaisi hoitoon mutta tilaa ei ole. Sosiaali- ja terveyspolitiikan vuosikausia kestänyt säästöohjelma on tehnyt tehtävänsä tässäkin suhteessa. Kinnusen hollantilaisten kollegoiden mukaan heidän maansa huumemyönteisyys kostautuu nyt valtavien sotekulujen muodossa. Ollaanko Suomessa valmiita ottamaan tällainen riski?  

Kannabis-psykoosi on yksi vähätellyistä haittavaikutuksista. Nuoret, jotka eivät ole vielä tottuneet päihteisiin, ovat psyyken vaurioitumiselle erityisen alttiita. Seuraukset voivat olla katastrofaaliset jo ensimmäisellä kokeilukerralla. Pilvenpolttoa puolusteltaessa pitäisi tietää ja muistaa tosiasia, että aineet ovat pitoisuuksiltaan aivan toista luokkaa kuin nostalgisenkin leiman saaneina hippiliikkeen syntyaikoina.

Kannabis johtaa luultua helpommin sekakäyttöön. Ostaja ei voi olla varma aineen alkuperästä ja sen ”puhtaudesta”. Vahvasti koukuttava aine voi olla sekoitettuna jo ensimmäiseen annokseen. Huumeet tuhoavat jossain vaiheessa myös luontaisen kyvyn tuntea empatiaa, mikä osaltaan helpottaa astumista rikoksiin.

Rikollisuus on todellinen vaara

Sekä osto- ja myyntitilanteet altistavat väkivallan uhriksi joutumiselle. Diileri on tavallisesti itsekin käyttäjä, jonka pitää saada myös oma osuutensa aineen toimittajalle maksetuksi, aluksi erilaisten pikkurikoksien ja jopa itsensä myymisen avulla. Siirryttäessä kovempien huumeiden käyttöön mukaan astuu aina järjestäytynyt rikollisuus. Silmittömien rikosten määrät kasvavat ja kynnys henkirikosten tekemiseen alenee kun riippuvuus saa elimistön vaatimaan lisää ainetta.   

Vuonna 2019 menetimme Kangasalla huumeille neljä nuorta. Neljä turhaa kuolemaa, joiden soisi antavan paljon ajateltavaa meille kaikille. Kangasala pitää arvoltaan kyseenalaista johtopaikkaa Pirkanmaan 18–21 –vuotiaiden huumeongelmatilastoissa, ja alle 18-vuotiaat ovat ikävästi toisella sijalla. Huumausainerikoksia kaupungissamme tehtiin viime vuonna 120 kappaletta, mikä tilastollisiin laskelmiin suhteutettuna tarkoittaa noin tuhatta käyttäjää.

Perusturva pitää syntyä kotona

On helppoa yhtyä Kinnusen mielipiteeseen, jonka mukaan nykyisen tilanteen osalta peli alkaa olla menetetty ja ainoa toivomme on ennaltaehkäisy – kodin ja varhaiskasvatuksen aktiivinen yhteistyö. Perheen osuutta perusturvanantajana ei voi liioitella.

Vanhempien pitää uskaltaa olla se auktoriteetti, joka asettaa tietyt rajat arkielämään ja sen rytmitykseen. Yhtenä negatiivisena ilmiönä myös Kinnunen mainitsee kännykkäkulttuurimme; lapset kasvatetaan toisella kädellä, toisessa on puhelin ja lapsella tietysti omansa – mahdoton yhdistelmä aidon yhteyden saamiseksi lapsen ja aikuisen välille. 

Kuulemamme perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut ja varavaltuutetut haluamme tuoda julki suuren huolemme huumetilanteesta ja toivomme kirjoituksemme olevan avaus laajemmalle keskustelulle sekä vanhempien entistä suuremmalle tarkkaavaisuudelle esimerkiksi lastensa ajan- ja rahankäytön sekä somekäyttäytymisen suhteen.   

Ranja Aukee

Jussi Haavisto

Jaakko Hyytinen

Sina Isokallio

Heini Kivimäki-Hietanen

Jari Leino

Jari Markkinen

Soili Uotila-Välimäki

9 kommenttia

  1. Pirkanmaan poliisi ja terveysviranomaiset on ollut vuosia kuin jossain aineissa kun kukaan ei välitä eikä ymmärrä mistään mitään.

  2. Suoramalla kannabis haisee ohi kulkiessa. Ja kauppoja tehdään parkkipaikoilla.
    Kukaan ei puutu. Meno kuin Amsterdamissa.

  3. Voisikohan myös uudellen arvioida ja poistaa esim. 10 vuoden ikärajan vanhempien pääsystä lapsen omakantaan?? Ihan kuin opettajiltakin, vanhemmilta poistetaan koko ajan mahdollisuuksia puuttua lastensa toimiin, mutta sitten huudellaan kuitenkin vastuun perään!? Voitaisiin myös olla tehoilematta kuinka aikuisilla ei ole oikeutta lukea lastensa viestejä tai puhelin on yksityisasia. Ehkä yli 15 vuotiaille, mutta ei minusta ennen sitä.

  4. Se on ympäri pirkan maata ongelma. Valkee koskissa piikitää alle viisitoista vuotiaat huumeita.luulis hälyytys kellojen soivan.mutta vanhemmat ei välitä missä lapset juoksee yötä myöten.ja tarkkailis ongelmia ei yksin koulu oo vastuussa. Suljetaan ongelmmat ei meidän lapsi käytä huumeita sanotaan .jos sanoo heille lapsesta että käytää huumeita..vanhemmat välitää nykyään vain itsestään lykää rahaa kouraan mee elokuviin tai johongin pois jaloistaan.

  5. Taisi noissa neljässä olla useampi muialta kouluun muuttanut joilla aineet tuli mukana kotipaikkakunnalta. Amis tuntuu olevan jostain syystä paikka mihin nämä käyttäjät kertyy, tietysti kun iso yksikkö tulee ohessa se huono puoli että kerää käyttäjätkin ympäristöstä vaivoiksi.

  6. Puheet hiukan värittyneet, vanhemmat kyselee kuolleen käytyäjän kavereilta moniko tuttu käytyää.. No nehän käyttää kaikki kun sellaisiiin piireihin on hankkiuduttu. Suurempi osa ei ole aikä aio käyttää muuta kuin yleisintä eli alkoholia.

  7. Lakia huumeiden käytön dekriminalisoimiseksi ei ole Suomessa valmisteilla. Aiheesta on tehty esityksiä, mutta se on eri asia kuin lain valmistelu.

  8. Asuin Kangasalla 90-luvun lopulla. Autooni murtauduttiin muttei poliisi kirjannut siitä edes rikosilmoitusta kun murtoja tapahtui paljon. Matkahuollon vieressä olleella kuntosalilla minulle tarjottiin töitä kuriirina, jota en tuolloin tajunnut. Piti hakea paketti jostakin ja viedä jonnekin, mutta minut pitäisi kuulemma arvioida ennen pestiä. Kyseinen kaveri ei ottanut asiaa toiste esille joten en sopinut tehtävään. Naapuritalosta haettiin nuoren miehen ruumis, olii kuollut yliannostukseen. Ongelmahan oli jo tuolloin kun asuin Kangasalla. Nyt se on ehkä eri laajuudessa, mutta ei se ole yhtäkkiä ilmaantunut kuin tyhjästä.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.