Mies, kitara ja kapsäkki

0
Yksi Suomen tunnetuimmista gospelmuusikoista, Pekka Simojoki, oli vieraana Kesäpäivän kulttuuriyhdistyksen isännöimässä kirjakahvilassa. Tilaisuuden päätteeksi yleisö sai sitä mitä halusi: Simojoki kaivoi kitaransa esiin ja esitti yhden laulun.

Vaikka helmikuun vieras saapui pääkirjastossa pidettyyn kirjakahvilaan vain kilometrin päästä, tupsahti hän ovesta sisään kulahtaneen matkalaukun kera. Ja kitarakotelon, olihan kyseessä yksi Suomen tunnetuimmista gospelmuusikoista, Kangasalan Huhmariin kotiutunut Pekka Simojoki.

Kitarakotelon avautumista runsaslukuinen yleisö joutui odottelemaan tilaisuuden loppuhetkiin asti, mutta matkalaukun arvoitus ratkesi jo siinä vaiheessa, kun Simojokea haastattellut Heidi Martikainen ryhtyi kyselemään miehen tuotannosta.

Muusikko kaiveli rompetorilta hankkimastaan kapsäkistä esiin laulukirjoja ja -vihkosia, cd-levyjä sekä kirjoja, joiden kaikkien synnyssä hänellä on ollut keskeinen rooli.

Simojoki kertaili värikkäin sanakääntein niin omaa elämänsä kuin laajan musiikillisen tuotantonsakin vaiheita.

Musiikin Afrikka

Simojoen elämä mullistui, kun 7-vuotiaana muutti vanhempiensa mukana Ambomaalle, jossa nämä tekivät lähetystyötä.

– Kaikki afrikkalaiset tanssivat ja laulavat, vieläpä moniäänisesti. Siellä musiikki kuuluu luontaisena osana elämään, kun meille suomalaisille se on tekninen suoritus.

Laulujen lisäksi Simojoki muisteli myös afrikkalaisten soittimia, joita he valmistivat tyhjistä öljypurkeista ja muusta kierrätysmateriaalista.

Perhe palasi Suomeen vuonna 1973, ja Pekka matkasi rippileirille Oriveden Päiväkumpuun.

– Mopon sijasta pyysin vanhemmilta rippilahjaksi kitaraa. Leirillä näin, millaisen vaikutuksen tyttöihin teki se, että osasi laulaa ja soittaa kitaraa eikä ollut pahan näköinen.

Toinen nuorukaisen mieltä järisyttänyt havainto liittyi suomalaisten käyttäytymiseen kirkossa.

– Suomalaiset istuivat kirkossa kuin tatit; eivät katsoneet keneenkään eivätkä yhtyneet laulamaan. Tuntui kuin olisin tullut hautajaisiin. Ehkä sanonta pitää paikkansa: suomalaisten ilo on niin syvää, ettei se näy!

Lauluja virsikirjaan

Noin 13-vuotiaana ensimmäiset sävellyksensä tehnyt Pekka Simojoki aloitti musiikin tekeminen tosissaan parikymppisenä löydettyään yhteistyökumppanikseen runoilija Anna-Mari Kaskisen.

Yhdessä he ovat tehneet valtavan määrän suosittuja hengellisiä lauluja, messuja ja musikaaleja. Tunnetuimpia niistä lienevät Afrikkalainen gospelmessu, Liekit-musikaali, Hiljaisuuden messu ja Pyhiinvaeltajan messu.

Kirjakahvittelijoita huvitti Simojoen kertomus, miten he Kaskisen kanssa vuosia sitten kahlasivat yhteisiä laulujaan läpi löytääkseen joukosta viisi virsikirjaan kelpaavaa.

– Vaikka kuinka hidastimme lauluja, tuntui ettei mistään niistä olisi virreksi. En taida osata säveltää lauluja, joista puuttuu svengi, hymähti Simojoki.

– Virsikirjaa ollaan taas uudistamassa. Miksi teknisessä yhteiskunnassa pitää päättää, mitä seurakunnissa seuraavien 40 vuoden ajan lauletaan? Jo nyt pääosa kirkkomusiikista on 1500-luvulta – turha ihmetellä, jos nuoret eivät sille lämpene.

Simojoki on tehnyt yhteistyötä myös muiden runoilijoiden kanssa ja kirjoittaa itsekin tekstejä.

– Isänikin on taitava runojen tekijä. Hänen kanssaan tein yhdessä kirjan. Siinä oli isän teksti, pojan sävel ja henki hyvä.

Joka päivä. joka hetki-kirja puolestaan on äidin ja pojan yhteinen juttu.

–Äitini maalaamat akvarellit toimivat tekstieni kuvituksena.

Yhdistävä kieli

Pekka Simojoki tunnetaan myös hänen perustamistaan yhtyeistä ja kuoroista, joiden kanssa hän on tehnyt kymmeniä esiintymismatkoja ulkomaille.

– Tänä keväänä lähden Et Ceteran -kuoron kanssa kuukauden kiertueella Namibiaan. Paluu entiselle kotiseudulle saa malariasääsket lepattelemaan vatsassani.

Simojoki luottaa kuitenkin musiikin voimaan. Se toimii siltana yli kielimuurien. Kuulijan ei tarvitse osata suomea nauttiakseen esityksestä.

– Kun esiintyjä tulee yleisön luo ja tarjoaa kätensä, syntyy kontakti. Siihen riittää hymy ja katse sekä jokunen kohdemaan kielellä esitetty laulu.

http://www.savijoki.net/simojoki/

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.