Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Fixus Kangasala palveleeFixus Kangasala palvelee

Mikä kännyköissä on niin vaikeaa?

Kolumni - 30.11.2016 kello 8.18
Lauri Hollo

Kyllä on Suomen lainsäädännössä omituisia pykäliä. Ja nyt puhutaan asiasta, josta ei vielä kymmenisen vuotta sitten ollut hajuakaan.
Nimittäin kännyköistä – ja etenkin niiden väärinkäytöstä. Oli kännyköitä toki silloinkin, jopa meikäläisen myöhäisnuoruudessa. Mutta nyt älypuhelin on kaikilla, todennäköisesti jo suurimmalla osalla ekaluokkalaisista.
Ensin moni vanhempi osti lapselleen kännykän turvallisuuden takia, niin minäkin. Oli kiva tietää, missä lapsi liikkuu ja saada yhteys, kun on tarve. Mutta minkä kierteen tämä saikaan myöhemmin aikaan.
Nyt jokainen varhaisteini ja suuri osa lapsista kulkee nenä kiinni luurissan koko ajan. Se ei jää koskaan. Ei edes koulussa. Ja siinä se suurin ongelma nyt on.

Kännykkää räplätään oppitunneilla, otetaan kuvia ja videoita muista oppilaista, ja tuoreimpana villityksenä kiusataan opettajia; oppilaat yrittävät saada opettajan suuttumaan, kuvaavat tilanteen ja laittavat sosiaaliseen mediaan.
Jos tämä on jonkun mielestä oikein, olisi syytä hakeutua hoitoon. Ja mitä sanoo laki asiasta?
”Kännykkä pitää luovuttaa lain mukaan oppilaalle oppitunnin päätyttyä. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, kännykkä luovutetaan oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Jos opettaja ottaa kännykän häirinnän vuoksi, hän ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Haltuunotto on toteutettava mahdollisimman turvallisesti.”

Kuka urpo näitä lakeja oikein kirjoittaa? Edellisen voisi tiivistää yhteen lauseeseen: ”Jos oppilas häiritsee kännykällään opetusta tai muita henkilöitä, opettajalla on oikeus takavarikoida puhelin.”  
Tai vielä yksinkertaisemmin: ”Kännyköitä ei saa ottaa esille luokkahuoneessa, jos niitä ei opetuksessa tarvita.”

Näin jostakin lehdestä kuvan kännykkätelineestä, jonka oppilaat olivat itse nikkaroineet. Siinä oli nimetty lokero jokaiselle oppilaalle, ja kännykät laitettiin sinne aina tunnin alkaessa.
Rikkooko tämä jotakin lakia? Käsittääkseni ei. Miksi joka koulussa ei voisi olla samoin? Ei voi olla kovin vaikeaa, jos näin yhdessä päätetään. Mitä jos päätettäisiin – ihan jokaisessa koulussa?

Miksi lapsesta ja nuoresta on nykyisin tullut se, joka määrää, mitä tehdään? Ja miksi laki sallii sen? Salliva ja avomielinen olen itsekin, mutta rajat pitää olla. Jos niitä ei ole edes lainsäädännössä, kuinka voidaan olettaa, että olisi kodeissa?
Syy ei toki ole pelkästään lainsäädännön. Kodista kaikki lähtee. Jos siellä on asiat kunnossa, lapselle tai nuorelle tulee harvemmin mieleen moiset mielipuoliset tempaukset.
Aikuinen on ihmiskunnan pahin uhka. Isä, äiti, lainsäätäjä…

Kommentoi / Keskustele aiheesta
~
Takaisin ylös