Alueiden muuttovetovoima on yksi kunnan elinvoimaisuuden näkökulma. Kangasalla on jo aikaisemmin huomattu vetovoiman hiipuneen, mutta nyt sen todistaa tutkimuskin.
Valtiotieteen tohtori, aluetutkija Timo Aro julkaisi kesäkuun alussa kuntien muuttoliikettä koskevan analyysin, jossa muuttovetovoimaa tutkittiin kaikissa Suomen 313 kunnassa.
Aro tutkimuskumppaneineen analysoi vetovoimaa 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät kuntien määrälliseen muuttoliikkeeseen, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen.
Kangasalan sijoitus melko kaukana kärjestä sijalla 33 oli yllättävä ja huolestuttava.
Yhdentoista vetovoimaisimman kunnan joukosta löytyivät kaupunkiseudulta Pirkkala, Lempäälä, Ylöjärvi ja Nokia.
Pirkkala ja Lempäälä ovat koko maan kärkikastissa sijoilla neljä ja viisi.
Soitto aluetutkijalle paljastaa, että hän on itsekin kiinnittänyt huomiota Kangasalan tilanteeseen. Aron mukaan muutos on ollut tutkitulla viisivuotiskaudella suuri.
Hänen havaintonsa on, että myös muilla vahvoilla kaupunkiseuduilla on käynnissä sama polarisoitumisen ilmiö.
Kaupunkiseudun kehyskunnat eivät välttämättä ole tasavahvoja keskenään, vaan niissä on nykyisin havaittavissa isoja keskinäisiä eroja.
Kangasalan aseman heikentyminen vaatii kuntatasolla tarkempaa pohdintaa, miksi näin on käynyt.
Kun pohdinta on valmis, kunnassa tehtävät päätökset pitää synkronisoida sen mukaisiksi.
Kangasala tuskin haluaa muuttua muuttotappiokunnaksi, koska ihmiset tuovat yritysten lisäksi mukanaan elinvoimaa.
Kun nämä asiat ovat tasapainoassa, kunta elää, kehittyy ja voi hyvin.
Yhtenä syynä Pirkkalan ja Lempäälän hyvälle sijoitukselle Aro mainitsee sijainnin Helsinkiin suuntautuvien kulkukäytävien varrella.
Myös muilla kaupunkiseuduilla se on ollut yksi merkittävä vetovoimaa lisäävä tekijä.
Tässä mielessä niin sanotun kehäkakkosen rakentaminen vaikuttaa Kangasalan kannalta elintärkeältä hankkeelta.
