Minkki ja supikoira kuuluvat Kangasalan haitallisimpiin vieraslajeihin – arvion mukaan molempien kannat ovat kasvussa

0
Pohjois-Amerikasta Suomeen tuotua minkkiä pidetään yhtenä haitallisimmista vieraslajeista. Kuvan minkki on sukeltanut vesistön pohjasta ravun saaliikseen.

Nisäkkäistä minkki ja supikoira ovat haitallisten vieraslajien listan kärkipäässä Kangasalla, jos asiaa kysytään Suomen Riistakeskuksen tietojärjestelmäasiantuntija Otto Hölliltä.

– Vesistöjen läheisyydessä minkki on haitallisin, kuivemmilla alueilla puolestaan supikoira, Hölli täsmentää.

Pohjois-Amerikasta kotoisin olevan minkin tiedetään tappavan turhan tehokkaasti lintuja ja niiden poikasia. Kaakkois-Aasiasta peräisin oleva supikoira on kaikkiruokainen, mutta paikallisesti se voi saada aikaan merkittävää tuhoa lintukannoissa. Lisäksi supikoiraan liittyy tautiriski, erityisesti rabieksen eli vesikauhun osalta.

Höllin mukaan sekä minkin että supikoiran kanta Kangasalla on vahva. Hän arvioi, että kummankin lajin lukumäärät ovat pikemminkin kasvussa kuin taantumassa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Piisami on EU:n haitallisten vieraslajien listalla lähinnä Keski-Euroopassa aiheuttamiensa tuhojen vuoksi. Suomessa siitä ei ole raportoitu olevan niin suurta haittaa.

EU:n vieraslajiasetus tuli voimaan 2015 alussa. Lisäksi EU:n säädökset antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden määritellä kansallisesti haitallisia vieraslajeja. Suomi on laatinut oman, kansallisen listansa, ja uudistettu vieraslajiasetus tuli voimaan viime kesäkuussa.

Suomella on myös 2012 hyväksytty kansallinen vieraslajistrategia. Sen tavoitteena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä.

Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Haitallisiksi luokitellut vieraslajit ovat yleensä alkuperäislajeja vahvempia keskinäisessä kilpailussa.

Omin jaloin tai siivin levinneitä lajeja, kuten kesällä Suomessa ensimmäistä kertaa havaittu kultasakaali, kutsutaan tulokaslajeiksi. Myös esimerkiksi villisika ja merimetso ovat tulokaslajeja.

EU:n laatimasta haitallisten vieraslajien luettelosta löytyvät muiden muassa supikoira, piisami ja täplärapu.Suomen kansallisella listalla ovat esimerkiksi koirasusi ja minkki. Vuoden 2012 vieraslajistrategian luettelossa mainitaan myös rotta, kani, kanadanmajava, villiintynyt kissa ja valkohäntäkauris.

Täpläravun kuuluminen EU:n mustalle listalle voi vaikuttaa hämmentävältä. Onhan siitä vain pari vuosikymmentä, kun täplärapuistutusten uskottiin elvyttävän ruton runtelemat rapukannat myös Kangasalan maankuuluilla rapuvesillä. Pohjois-Amerikasta kotoisin olevan täpläravun pelätään kaventavan alkuperäisen jokiravun elinmahdollisuuksia. Lisäksi täpläravut ylläpitävät rapuruttoa.Suomessa täplärapujen pyyntiä, käyttöä ja kauppaa voidaan edelleen jatkaa, mutta niiden viljely ja istuttaminen kaikkiin vesiin on kiellettyä.

Koirasusia Hölli ei tiedä Kangas­alla olevan. Myös täysin omillaan pärjäävät villiintyneet kissat ovat harvinaisia. Maastossa vaeltelevien kissojen osalta kyse on enemmänkin huonolla hoidolla olemisesta kuin täydestä villiintymisestä. Kaniongelma vaivaa lähinnä pääkaupunkiseutua.

Kangasalan majavakanta lienee tällä hetkellä lähes olematon. Vielä vuosituhannen taitteen tienoilla ainakin Laipanmaassa oli majavia. Taustaltaan ne olivat istutuksista peräisin olevia kanadanmajavia.

– Pohjois-Hämeessä alkuperäistä euroopanmajavaa on vain Kurun seudulla. Siellä on myös kanadanmajavia.

Sen sijaan rottia Kangasalla riittää, kuten lähes joka puolella Suomea. 1700- ja 1800-luvuilla Suomeen laiva- ja kauppaliikenteen kylkiäisenä saapunut rotta on tullut jäädäkseen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Rotta ja sen aiheuttamat vahingot ovat laajalti tiedossa. Arka ja sopeutuvainen rotta on kuitenkin eläinmaailman selviytyjä. Sen hävittäminen ei onnistu, mutta kantoja pystytään rajoittamaan.

Haittalajistatuksen saanutta valkohäntäkaurista on Kangasalla sirotellusti siellä täällä, pääluvultaan pienissä laumoissa. Tehokkaasti lisääntyvä laji hyötyy leudoista talvista.

– Sen arvo riistaeläimenä on vahva. Varjopuolena ovat sen aiheuttamat haitat viljelyksillä sekä liikenteessä, Hölli sanoo.

Mitä?

Vieraslaji on tuotu, tulokaslaji itse tullut.
Vieraslajilla tarkoitetaan luontaiselta levinneisyysalueeltaan ihmisen vaikutuksesta, tahattomasti tai tarkoituksellisesti, uusille alueille levinnyttä lajia.
Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Haitallisesta vieraslajista puhutaan, kun sen on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta.
Vieraslajien aiheuttamat haitat voivat olla ekologisia, taloudellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia.
Tulokaslajista on kyse, jos laji on levinnyt omin voimin luonnollisesti leviämällä.
Suomeen tuotu minkki on haitalliseksi luokiteltu vieraslaji, mutta tänne itse saapunut kultasakaali on tulokaslaji.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.