Mira Koskelalla diagnosoitiin kolmikymppisenä MS-tauti, mikä mullisti elämän – Jooga auttaa sairauden kanssa elämisessä: ”Stressi pahentaa oireilua”

Mira Koskela oli noin 30-vuotias, kun hänen kätensä ja jalkansa alkoivat puutua. Koskela hakeutui lääkäriin tutkittavaksi.

– Minulla oli ollut oireita jo vuosi aikaisemmin. Olin nähnyt kaksoiskuvia. Silloin en mennyt lääkäriin. Laitoin ne varmaan jonkun niskajumin piikkiin.

Vuonna 2015 tutkimusten jälkeen Koskelalla diagnosoitiin MS-tauti. Multippeliskleroosi, eli MS-tauti, on autoimmuunisairaus, joka oireilee vaihtelevasti sen mukaan, missä kehoon muodostuvat tulehduspesäkkeet sijaitsevat.

Koskelan kokemat raajojen tuntoaistin häiriintyminen ja kaksoiskuvat ovat sairauden yleisiä alkuoireita. Muita oireita ovat esimerkiksi näön hämärtyminen toisessa silmässä, raajan tai raajojen lihasheikkous, tasapainovaikeus, huimaus ja puhehäiriöt.

Pari kolme vuotta sitten Koskelan MS-tauti alkoi oireilla kognitiivisesti. Runsas aivotyöskentely aiheuttaa hänelle fatiikkia, eli voimakasta uupumista. Lisäksi työmuisti on huono ja keskittyminen vaikeaa etenkin silloin, jos ärsykkeitä on paljon.

– Uupumus voi olla tosi kovaa. Ihan pahimmillaan koen aivosumua. Kokemani aivosumu esiintyy poikkeuksellisena väsymyksenä, kuulen, mutta en paikanna ääniä. En jaksa tuottaa puhetta, enkä oikeastaan ajatella ja raajoista lähtevät voimat.

Oireet voivat iskeä vaikkapa kesken palaverin tai ruokaostosten.

Oireilusta huolimatta Koskela kokee voivansa elää kaiken kaikkiaan melko normaalia elämää kunhan tekee asioita hyvinvointinsa eteen.

– Sairaus on pysynyt rauhallisena. Se etenee, mutta minulle ei ole tullut rajuja pahenemisvaiheita, Koskela kertoo.

Stressin minimoimista

Vaikka MS-taudin diagnoosi oli Koskelalle yllätys, hän otti sen vastaan yllättävän rauhallisesti.

– Ystäväni sanoi minulle, että kyllä me tästä selviämme. Laitetaan kuntoon ruokavalio ja poistetaan stressi.

Niin Koskela teki. Ruokavaliosta lähtivät sokeri, viljat ja maitotuotteet. Rutinoituneena suorittajana itseään pitävä nainen alkoi myös luopua stressiä aiheuttavista asioista.

– Kun stressaa, on pakko hiljentää. Stressi pahentaa oireilua.

MS-taudin vuoksi Koskela on vaihtanut kosmetologin uran rauhalliseen toimistotyöhön. Tällä hetkellä hän tekee puolikasta työaikaa.

Urheilullinen Koskela liikkuu edelleen esimerkiksi lenkkeillen ja pyöräillen, sillä liikunta sopivissa määrin antaa myös energiaa. Esimerkiksi kovatehoinen triathlon-harjoittelu on saanut kuitenkin jäädä.

Joogaharjoitteluun Koskela tutustui viitisen vuotta sitten. Aluksi laji toimi puhtaasti vielä silloin kuvioissa olleen triathlon-harjoittelun huoltavana treeninä. Pian hän havaitsi viettävänsä joogamatolla enemmän ja enemmän aikaa.

– Huomasin, että se teki hermostolleni hyvää.

Joogan myötä Koskelan ymmärrys omasta hermostosta ja koko kehosta on parantunut. Hän pyrkiikin tekemään elämänvalintojaan niitä kunnioittaen.

– Meidän pitäisi vaalia hermoston toimintaa arjessa päivittäin. Jooga on saanut minut rauhoittumaan.

Joogan rauhoittava vaikutus perustuu siihen, että jooga-asanoiden ja hengitysharjoitusten avulla on mahdollista aktivoida parasympaattista hermostoa. Tämä alentaa sykettä, rauhoittaa hengitystä ja lisää sykevälivaihtelua.

Viime vuonna Koskela aloitti Samatvan joogaopettajaopinnot Lahdessa Päijät-Hämeen kesäyliopistossa. Haastatteluhetkellä hän on loppukoetta vaille valmis joogaopettaja.

– Halusin syventää joogatietouttani. Kun teimme paljon joogaopetusharjoituksia, huomasin innostuvani opettamisesta, kuten koko ryhmämme.

Joogan opettamisen Koskela kuvaa erilaiseksi kuin mikään, mitä hän on aiemmin tehnyt.

– Koen jo nyt, että siinä voi olla juuri sellainen kuin on. Etenen ja etsin omaa opettajuuttani.

Hengityksen ja hengitysharjoitusten lisäksi Koskelaa viehättää se, miten paljon jooga-asanoita voi viilata, jotta ne olisivat keholle mahdollisimman optimaalisia.

Koskela pyrkii tekemään oman joogaharjoituksen päivittäin. Mieluiten hän asettuu matolle hetki heräämisen jälkeen. Vaikka jooga on saanut Koskelan elämässä uusia ulottuvuuksia – häntä kiinnostaa tutustua joogan filosofiseen puoleen ja tutkia lisää MS-taudin ja joogan suhdetta – käyttää Koskela sitä edelleen myös fyysisen kehon huoltamiseen.

– Asanaharjoituksen liike on ihan huikeaa. En ole koskaan saanut venyttelyllä aikaiseksi samaa, mitä joogalla.

Meditaatioon rauhoittuminen on Koskelalle joogan vaikein osa-alue. Sitä hän harjoittaa pienissä määrin. Eräänlaisena meditaatioharjoitteluna hän pitää kuitenkin myös esimerkiksi metsälenkkejä koirien kanssa.

Läsnäoloa hetkessä

Tällä hetkellä Koskela elää MS-taudin kanssa ilman lääkitystä, sillä hänen aikaisemmin kokeilemansa lääkkeet eivät sopineet hänelle.

MS-taudin eteneminen pelottaa, jos sitä alkaa aktiivisesti pohtia. Siksi Koskela pyrkii parhaansa mukaan elämään tässä hetkessä ja pitämään itsestään mahdollisimman hyvää huolta.

– Voin huolehtia itsestäni nyt. Jos vain stressaisin, millainen ole viiden tai 10 vuoden päästä, olisin pahimpien pelkojeni kaltaisessa tilassa.

Tuoreena joogaopettajana hän haluaa kannustaa ihmisiä antamaan joogalle mahdollisuuden.

– Toivoisin ihmisten kokeilevan joogaa rohkeasti, jos siihen on edes vähän kiinnostusta.

Koskela soisi, että etenkin sosiaalisen median luomaa kuvaa joogasta rikottaisiin. Liikkuvuus, tietynlainen keho tai vaatteet eivät ole edellytys joogaharrastukselle. Jooga sopii kaikille.

– Ymmärrän, jos tuntuu siltä, etten voi joogata, kun en taivu. En minäkään taipunut, kun aloin joogata. En minä edelleenkään pääse kaksin kerroin, mutta ei minun tarvitsekaan.