Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-Digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Miten Mänttä sen teki?

Kolumni - 12.10.2016 kello 8.00
Merja Paljin

Syksyn aikana olen harrastanut paljon lähimatkailua. Sadan kilometrin säteellä Kangasalta löytyy hienoja luonnonpuistoja, taidekohteita ja harrastusmahdollisuuksia. Vierailukohteistani nostan erityiseen tarkasteluun kaksi mielenkiintoista ja innostavaa paikkakuntaa; Mäntän ja Ypäjän. Mäntässä kävin katsomassa Gösta ja Gustav-museoiden runsasta taideantia, ja Ypäjällä seurasin suomenhevosten kuninkaallisten este- ja kouluratsastuskilpailuja.
Molemmat paikkakunnat ovat keksineet olemassaololleen todella hyvän syyn: Mäntässä se on taide ja Ypäjällä hevoset. Ypäjä on ollut hevoskunta jo vuosikymmenten ajan ja osannut sekä vaalia että kasvattaa tätä hienoa perinnettä tähän päivään asti.
Mänttä taas on rakentanut taidekaupungin maineensa vasta viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana ja onnistunut siinä niin hyvin, että sitä voidaan pitää Suomen taide-elämän toiseksi tärkeimpänä kohteena heti Helsingin jälkeen.

Mikä tekee näistä kahdesta pienestä paikkakunnasta niin elinvoimaisia? Molemmilla näyttäisi olevan vahva visio, mitä ovat tekemässä.  Se on ilmeinen ja tulee varsin selväksi yhden vierailun perusteella. Vision kykenee hahmottamaan katsomatta paikkakuntien nettisivuille tai kuntastrategiapapereihin.
Ypäjä haluaa olla kansainvälisesti tunnettu hevosurheilun, jalostuksen ja hevosopetuksen keskus, jonne saapuu lukuisia kertoja vuodessa tuhansia ihmisiä seuraamaan mielenkiintoisia hevostapahtumia. Mänttä taas on merkittäviä kansainvälisiä taide-elämyksiä tarjoava kaupunki, joka haluaa houkutella useamman sata turistia päivässä tutustumaan upeisiin taidenäyttelyihin. Kesäkuukausina taidemuseon isoon ravintolaan ei pääse lounaalle ilman ennakkovarausta.
Taitavat Mäntän päättäjät ja vision jalkauttajat olla tyytyväisiä tehtävänsä onnistumisesta. Kumpikin kunta on varmasti saanut vireän toimintansa kautta paljon hyvinvointia, elävyyttä, innostavuutta koko pitäjään.

Arvannette kai, että nyt mietin, miksi kaunis ja mielenkiintoinen kotikuntani ei ole kirkastanut visiotansa niin, että tännekin virtaisi bussilasteittain turisteja ihailemaan Kangasalaa. Aineksia ainutlaatuisuuteen kyllä löytyisi harjujen rinteiltä, luonnosta, järvistä, kartanoista ja kulttuurista.
En usko, että Sakari Topelius ihan sattumalta kirjoitti Suomen yhden tunnetuimmista luontoa ja sen kauneutta kuvaavan laulunsa juuri Kangasalan harjulta.

Mikä teki Mäntästä taidekaupungin ja Ypäjästä hevospitäjän? Minusta se on ihmisten sinnikkään työn tulosta. Mäntässä on vaikuttanut ihmisiä, jotka ovat uskoneet, että pieni tehdaskaupunki voi olla mielenkiintoinen taidekaupunki.
Ypäjällä puolestaan on vaikuttanut hevosihmisiä, jotka halusivat kehittää Ypäjän hevosopistosta Pohjoismaiden suurimman hevoskoulutuskeskuksen.

Haastan meidät kaikki kangasalaiset miettimään, mikä on meidän visiomme. Mitä me haluaisimme Kangasalla vierailevan ihmisen aistivan ja kertovan kunnastamme?
Kesäpitäjä Kangasala ei synny järjestämällä kesänavaus Kangasalla eikä näkötornien Kangasala synny vain rakentamalla näkötorneja. Tarvitaan visio, tarina ja toteuttajat sekä usko ainutlaatuisuuteen!

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös