Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Glögi & piparitarjoilu 16.11.Glögi & piparitarjoilu 16.11.

Muutoksen haaste ja luovuus

Kolumni - 4.1.2018 kello 6.30
Jyrki Lähteenmäki

Muutos ja luovuus ovat sanapari, jotka liittyvät kiinteästi yhteen. Jos olosuhteiden pakko ajaa johonkin isoon muutokseen, tarvitaan luovia ratkaisuja, jotta tilanteesta selvitään. Toisaalta ihmisen luontainen luovuus luo edellytyksiä isoillekin kehitysaskelille.

Suomen satavuotisjuhlien yhteydessä toistettiin monissa yhteyksissä, kuinka Suomi on menestys­tarina. Niinhän me olemme. Menestyksen on mahdollistanut ahkeruus, sisu, rehellisyys, yhteen hiileen puhaltaminen. Mutta me olemme myös hyvin luova kansa. Ilman luovaa älykkyyttä emme olisi nousseet menestyksen aallon harjalle.

Luovuus voi tyrehtyä, jos ulkoapäin asetetaan pakottavia vaatimuksia, mutta ei aina. Esimerkiksi sotakorvausten toimittamisessa suomalaiset olivat erittäin luovia, vaikka se oli ulkoa asetettu pakkotilanne jos mikä. Sen ajan sukupolvella täytyi olla valtavan kehittyneet ongelmanratkaisutaidot. Pelkällä rehkimisellä, ilman luovuutta ei olisi selvitty, vaikka sitä työn määrää, jolla sotakorvausjunat täytettiin, ei nykyihminen pysty enää tajuamaan.

Luovuus versoo parhaiten, kun sitä ei rajoiteta. Uutta luovat ratkaisut syntyvät, kun on aikaa ja rauhaa antaa mielikuvituksen lentää.

Nykyelämän hektisyys on luovuudelle uhka. Kuitenkin juuri nyt luovuuden vaaliminen on meille elinehto, jotta löydämme ratkaisuja maailman ongelmiin. Suurin niistä on ilmaston­muutos, jonka pysäyttäminen vaatii voimakkaan yhteisen tahtotilan lisäksi luovuutta sekä tutkijoitten kammioissa että poliitikkojen neuvottelupöydissä.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Luovuus on ihmisen henkisen aineenvaihdunnan polttoainetta. Siksi sen versomiselle täytyy luoda edellytyksiä.

Luovien alojen kehittäminen on yhtä tärkeää kuin muut yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämiseen tähtäävät alat: tekniikka, talous, maatalous ja terveydenhuolto.

Tärkeintä on koulutus, koska se on perusta kaikelle.

Tämän jutun kirjoittamisen ja sen julkaisemisen välissä Kangasala on muuttunut kaupungiksi. Vaikka arkielämämme ei siitä kovin paljon muutu, jokin väistämättä muuttuu.

Kun Kangasalasta aletaan puhua kaupunkina, ihmisten tajunnassa kuva paikkakunnastamme vähitellen muuttuu. Siitä seuraa, että Kangasalasta tulee jotain, mitä se ei ennen ollut.

Mutta alammeko me kokea itsemme kaupunkilaisiksi?

Sillä ei ole kovin paljon merkitystä. Merkitystä sen sijaan on edelleen sillä, kuinka luoville ajatuksille paikkakunnan kehittämiseksi annetaan tilaa kehkeytyä, koimme sitten itsemme kaupunkilaisiksi tai emme.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös