Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Muuttajien sukua

Kolumni - 20.4.2016 kello 9.44
Henna Ikävalko

Lapsuudenkodissani temmelsi viisi lasta, joista jokainen on syntynyt eri paikkakunnalla. Vanhempani muuttivat työn perässä aluksi melkeinpä vuosittain. Onneksi mukana muutti myös mummu, joka autteli nuorta pariskuntaa lastenhoidossa.
Minä hyppäsin ensimmäisen kerran muuttokuormaan kolmivuotiaana. Tai, no, taisinpa matkustaa jo edellisessäkin muutossa äitini vatsassa. Pikkusiskoni synnyttyä jäimme asumaan Pohjois-Pohjanmaalle, missä vanhemmillani vierähti kolmisenkymmentä vuotta. Sen jälkeen he muuttivat lasten perässä etelämmäs, Tampereelle.
Perheessämme on jonkinlaista kulkijan verta, sillä lapsuudessani pakkasimme monta kertaa asuntovaunun täyteen tavaraa ja kiertelimme ajoneuvoyhdistelmällä pitkin Eurooppaa.
Opettajavanhempien pitkät kesälomat taittuivat maisemia ja nähtävyyksiä katsellen. Vaikka ajomatka Ruotsin läpi tuntui pitkästyttävältä, alkoi Tanskasta lähtien jo olla paljon nähtävää. Kotiinpaluu oli mieluisa, kun pieneen purkkiin ahdettu porukka sai taas tilaa hengittää.
Muuttoja on ehtinyt kertyä plakkariini myös aikuisiällä. Kirjoitusten jälkeen pakkasin vähäiset kamani ja muutin Hämeenlinnaan. Edelliset vuokralaiset myivät minulle huonekaluja, jotka seurasivat minua muuttaessani Tampereelle.
Hervannassa asuin lapseni isän kanssa kahdessakin eri opiskelija-asunnossa, kunnes pykäsimme omakotitalon Kangasalle. Muuttopäivänä oli pakkasta niin paljon, että iso jukkapalmumme kuukahti pian muuton jälkeen.
Elämänmuutokset veivät minua ja tytärtäni välillä Tampereen puolelle, kunnes kolme vuotta sitten palasimme Kangasalle. Kun marssin pitkästä aikaa Kangasalan Prismaan, olo tuntui kotoisalta. Myös Kangasalan sujuvasti toimivat kunnalliset palvelut ilostuttivat Tampereella vietettyjen vuosien jälkeen.
Tämä Suoramalla sijaitseva rivarikoti on ollut minulle tärkeä. Tässä talossa on asunut monta samanlaisessa elämäntilanteessa olevaa naista, joista on tullut hyviä ystäviä. Lapsemme ovat leikkineet yhdessä ja me aikuiset olemme piipahtaneet toistemme luona kahvilla tai viinilasillisella ja käyneet kävelylenkeillä tai jumpassa.
Keskinäinen naapuriapu on pelastanut silloinkin, kun lapsilla on jäänyt avaimet kotiin tai selkä on ollut niin kipeä, ettei ole päässyt siirtymään yläkerrasta alakertaan.
Nyt oloni on haikea, sillä pakkaamme tyttäreni kanssa tavaramme ja muutamme toiseen kotiin. Paikkakunta säilyy onneksi samana, mutta edessä on sopeutuminen uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin.
Mieleni on optimistinen, sillä enpä Suoramalle muuttaessanikaan tiennyt, kuinka hienoa aikaa tulen täällä viettämään ja kuinka tärkeitä ystäviä täältä löydän.
Vaikka muuttoon liittyvä härdelli tuntuukin rasittavalta, on tämä hyvä vaihe hankkiutua eroon turhista roippeista. Jännityksellä jään odottamaan, miltä elämäntarinani seuraava aukeama näyttää.

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös