Naamari päässä ihminen voi paremmin

0

Nyt on viimein totuteltu pari viikkoa naamari päässä nukkumista. Vakava uniapnea iski, joten vaihtoehtojakaan ei ollut. Toistaiseksi olen ollut positiivisesti yllättynyt.

Moni uniapneapotilas kavahtaa etenkin kokomaskia, joka peittää myös suun. Muut vaihtoehdot ovat nenä- tai sierainmaski.

Itse valitsin Tays Valkeakosken erittäin asiantuntevassa perehdytyksessä kokomaskin.

Tuntuihan tuo viritys aluksi melko erikoiselta ripustaa naamalle. CPAP-laite puhaltaa koko yön ilmaa kitusiin, että hengitystiet pysyvät auki, eikä yöllisiä katkoksia tule. Muutos on ollut valtava.

Kun rekisteröinnissä minulla havaittiin yli 30 hengityskatkosta joka tunti yön aikana, nyt niitä on ollut keskimäärin alle yksi tuntia kohden. Terveelläkin ihmisellä niitä voi olla viisi tunnissa.

Lukeman pystyy kätevästi tarkistamaan aamulla laitteesta. Voitte ehkä kuvitella, mikä vaikutus hoidolla on ollut.

Kaksi en­sim­mäis­tä yötä härvelin kanssa menivät hiukan ihmetellessä. Pyörin, heräilin, kerran sammutin laitteenkin katsoakseni katkoksien määrän aamuneljältä. Se oli 0,2 tunnissa eli yksi / viisi tuntia.

Kahden yön jälkeen nukkuminen maski naamalla on sujunut kuin tanssi. Siitä on tullut jo rutiinia; hyvän yön pusu vaimolle, naamari päähän, kone käyntiin ja unille.

Päivittäinen vireystila on noussut jo 10 päivää hoidon alettua merkittävästi.

Monta kuukautta meni siten, että oli pakko ottaa parin tunnin päiväunet joka ikinen päivä. Aamut kulkivat sumussa, ikään kuin aivot eivät olisi toimineet lainkaan. Työhön tarttuminen tuotti tuskaa.

Nyt tuo kaikki on poissa. Pienet päivänokoset otan silloin tällöin, mutta kokonaisvaltainen väsymys on alkanut kadota.

Pääkin tuntuu pelaavan jo vanhaan malliin – ja lisäksi verenpaineet ovat laskeneet selkeästi. Lenkilläkin jaksoin jo käydä.

Moni CPAP-laitteen saanut tuskailee nimenomaan maskin kanssa. Sopivaa ei tunnu millään löytyvän, eikä nukkuminen sen kanssa syystä tai toisesta onnistu. Herkkäunisilla näin varmasti onkin. Onneksi olen itse sitä koulukuntaa, joka sammuu suunnilleen samalla hetkellä kuin yövalo.

Olen liittynyt myös Facebookin Uniapneetikot-ryhmään, missä on kiva vaihtaa kokemuksia muiden ”kollegoiden” kanssa. Moni sanoo saneensa laitteen myötä elämänsä takaisin vuosikausien sumussa kulkemisen jälkeen.

On minulla elämä ennenkin ollut ja olen jaksanut tehdä asioita, mutta ei tuo viittaus kovin kaukana totuudesta ole.

Eräänä päivänä viime viikolla olin niin pirteä, että lähes tulkoon suunnittelin kauniisti sanottuna kaoottisessa tilassa olevan työhuoneeni siivousta. Ja se on jo paljon se. Hämäläinen tarttunee tällä viikolla toimeen.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.