Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

”Nousee paino, laskee kunto”

Kolumni - 14.3.2018 kello 7.00
Lauri Hollo

Koin pari viikkoa sitten järkytyksen. Kävin pitkästä aikaa vaaalla ja koin järkytyksen; uusi ennätys! Annan vihjeen; alkoi ykkösellä, eikä ollut alle 20 kiloa

Istumatyöläisenä ja yrittäjänä olen lösähtänyt työhuoneelleni. Istuminen tappaa, ei elämästä tosin seisomallakaan hengissä selviä. Tai konstaapeli Reinikaisen sanoin, kun poliisikollega kertoi hänelle ihmisen elämän ensimmäisen 15-minuuttisen olevan tutkimuksen mukaan kaikkein vaarallisin: Kyllä maar ne viimeset 15 minuuttia on vielä vaarallisemmat .

Huumori sikseen. Joskus 10 vuotta urheilu-urani päättymisen jälkeen olimme iloisten veikkojen kanssa viettämässä iloista iltaa. Vanhoja juoksijoita kaikki, harva enää kisatimmissä.

Sanoitimme uudelleen Nousee päivä eli Sunrise sunset – kappaleen. Nousee paino, laskee kunto, vierii vuodet niin, oluet ja pitsat toistaan seuraa, liikutun melkein kyyneliin. Nousee paino, laskee kunto .

Sanoitimme koko biisin, mutta enempää en muista. Ytimessä ollaan joka tapauksessa.

Valmentajan vanha hokema on, että älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon. Jaksan aina ihmetellä kahta asiaa. Miksi ihminen (minä), joka on nuoruudessaan viettänyt vuosikausia askeettisen kurinalaista elämää urheilijana, ei saa vanhempana itseään millään niskasta kiinni?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Muuttuuko ihminen niin paljon? Vai tuliko kurinalaisuuskiintiö täyteen?

Ja toinen asia: tiedän kyllä tismalleen, kuinka pitäisi elää, mutten silti tee niin. Valmentamilleni kilpa- ja kuntourheilijoille osaan kertoa kaikki niksit hyvään kuntoon ja mahdolliseen painonpudotukseen. Itselleni ilmeisesti en osaa. Tai sitten en vain usko valmentajaa

Tasaisin väliajoin otan itseäni niskasta kiinni. 10 päivää sitten alkoi niskavillojen retuutus. Kävin sekä maanantaina että tiistaina kolme kertaa liikkumassa, aamulla, päivällä ja illalla. Matalatehoista, mikä laittaa aineenvaihdunnan liikkeelle, ja vain vajaa puoli tuntia kerralla.

Sitten iskikin flunssa, jonka jälkilimoja tässä edelleen työhuoneellani köhin. Ollaan taas pisteessä nolla.

Juuri nyt on tasan 20 päivää siihen, kun lähden urheilijoideni kanssa kolmeksi viikoksi Portugaliin leirille. Eli teemana olkoon kolmessa viikossa kesäkuntoon. Toisaalta, kesäkunto se on huonokin kunto.

Nuoren miehen pyykkilautavatsaa en enää 48-vuotiaana tavoittele, mutta jos nyt auttavasti ihmistä muistuttavaan muotoon saisi itsensä ruuvattua.

Kyseinen Portugalin-reissu on taas hyvä alkusysäys. Viime vuonnakin siellä tuli luonnostaan liikuttua joka ikinen päivä – kun ei ole tätä työhuoneenperkelettä. Toki paikallinen Super Bock on pelottavan hyvää olutta. Mutta josko kuitenkin, ja siitä olisi hyvä jatkaa kohti kesää. Mutta muutos ei saa jämähtää siihen kolmeen viikkoon. On jatkettava kotona samalla tahdilla. Ei voi olla liian vaikeaa.

Josko pääsisin touko-kesäkuussa sanoittamaan taas uudelleen: Nousee kunto, laskee paino

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös