Arjessa mukana Nukahdus kesken puhelun herätti – Hans Danielsson on sairastanut uniapneaa jo yli...

Nukahdus kesken puhelun herätti – Hans Danielsson on sairastanut uniapneaa jo yli 20 vuotta

0
Hans Danielsson on tottunut nukkumaan CPAP-laitteen kanssa, sillä hänellä todettiin uniapnea jo 1990-luvun loppupuolella hänen ollessaan yli 40-vuotias.

Hans Danielssonin huoli omasta terveydestä heräsi, kun hän huomasi tulevansa lyhyehköilläkin ajomatkoilla todella väsyneeksi.

– Sitten kerran vaimoni näki, kun nukahdin kesken puhelun, hän muistelee.

Työnsä puolesta paljon autoillut Danielsson hakeutui lääkäriin. Unitutkimuksissa hänellä todettiin yli 300 hengityskatkoa yössä.

– Se on paljon.

Diagnoosina oli ylähengitysteitä ahtauttava vaikea uniapnea.

Uniapnean hoitoon käytetään CPAP-laitetta, johon kuuluu kasvoille yöksi laitettava maski. Laitteen avulla sairaudesta kärsivä hengittää huoneilmaa pienellä ylipaineella. Se estää hengitysteiden tukkeutumisen unen aikana.

Hoito ei paranna, mutta parantaa unelaatua ja sitä kautta väsymystä sekä ehkäisee uniapnean aiheuttamia terveyshaittoja, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, aivoverenkiertohäiriötä ja keuhkovaltimoverenpainetautia.

Laite on auttanut paljon

Danielssonilla uniapnea todettiin jo 1990-luvun loppupuolella hänen ollessaan reilu 40-vuotias. Danielssonille CPAP-laitteesta on ollut valtavasti apua.

– Minun ei tarvitse nukkua päiväunia. Lisäksi laitteen kautta hengitttämisestä kuuluvalla äänellä on rauhoittava vaikutus. Enää en osaisi nukkua ilman. Vapaaehtoisesti en laitteesta luopuisi.

CPAP-hoito on ainoa, mistä Danielsson on saanut apua.

– Minulta on leikattu kitakieli, nielurisat ja kitarisat, mutta se ei ole auttanut.

Danielsson kokee, että hän tottui aikanaan nukkumaan laitteen kanssa melko helposti. Hän tietää, että monelle se on paljon vaikeampaa. Paitsi että kasvomaski voi tuntua oudolta, laite voi vaikuttaa myös sosiaalipsykologisesti: sitä voidaan hävetä ja pelätä sen vaikuttavan kielteisesti ihmissuhteisiin.

Hans Danielsson kokee, että hän tottui aikanaan nukkumaan laitteen kanssa melko helposti.

– Maski päässähän ei voi esimerkiksi puhua mitään, Danielsson huomauttaa.

Työurallaan paljon matkustellut Danielsson on tottunut kantamaan CPAP-laitetta aina mukanaan. Pari kertaa se on ollut hänellä myös sairaalassa.

Laitetta pitäisikin käyttää säännöllisesti, jotta oireet pysyvät poissa.

Uniapneapotilas saa sen ilmaiseksi käyttöönsä. Se käydään tarkastuttamassa omalla terveysasemalla kahden tai yhden vuoden välein.

Lue lisää uniapnean hoidosta Kangasalla: Uniapneapotilaat saavat useammin palvelusetelin – ”Toivomme, että sairauden hoidon seuranta järjestyy aiempaa varmemmin”

Danielsson neuvoo, että laitetta kannattaa huoltaa huolellisesti ja puhdistaa säännöllisesti.

– Olen huomannut, että hengitysteihin alkaa kertyä limaa, ellei puhdistusta tee. Etenkin flunssaisena se on tärkeää, ettei altista itseään jatkuvalle flunssalle.

CPAP-laite lisää osalla myös limakalvojen kuivumista. Danielssonin koneessa on lisälaitteena lämminvesikostuttaja, joka pitää sisäänhengitettävän ilman lämpimänä ja kosteana.

Sairaudesta voi puhua leikin kautta

Danielsson on huomannut uniapneasta on alettu puhua viime vuosina aikaisempaa enemmän.

– Kaveriporukassa uniapnea nousee yllättävän paljon esille. Vertaistukea on jo se, kun löytää toisen sairastavan. Usein sairaudesta puhutaan leikin kautta.

Minulta on leikattu kitakieli, nielurisat ja kitarisat, mutta se ei ole auttanut.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän