Nuoret tarvitsevat yksilöllistä opinto-ohjausta sekä peruskoulussa että toisella asteella – ”Henkilökohtainen ohjaus on meidän opojen päätyö”, sanoo lukion opo Ismo Tahvanainen

0
Yksilöllisen ohjauksen tarve jatko-opintoja miettiessä ei ole muuttunut, vaikka tietoa on saatavilla verkossa rajaton määrä.

Lukiolaisten yksilöllisen opinto-ohjauksen tarve on lisääntynyt. Sitä mieltä on Kangasalan lukion opinto-ohjaaja Ismo Tahvanainen. Hän on neuvonut Kangasalan lukiolaisia opinnoissaan lähes 30 vuoden ajan.

– Henkilökohtainen ohjaus on meidän opojen päätyö, hän toteaa.

Opiskelijat kaipaavat apua esimerkiksi lukujärjestysten suunnitteluun sekä ylioppilaskokeissa kirjoitettavien aineiden päättämiseen ja kirjoitusaikataulun suunnitteluun.

Tarpeen lisääntymiseen on ilmeisesti havahduttu valtakunnallisestikin, koska vuodesta 2016 asti lukion opetussuunnitelmaan on kuulunut kaksi pakollista opinto-ohjauksen kurssia. Ensimmäinen keskittyy itsetuntemuksen kehittämiseen, omien opintojen suunnitteluun ja oppimistaitoihin.

Lisäksi moni pelkää, mitä seuraa, jos valitsee itselle ”väärän” opintosuunnan.

Toisella kurssilla pääpaino taas on jatko-opinnoissa ja työelämään liittyvissä teemoissa.

– Opinto-ohjauksen lisääntyminen on hyvä juttu, koska työ- ja opiskelumaailma muuttuvat, Tahvanainen toteaa.

Hän kokee tärkeäksi väärien luulojen ja niistä syntyvien turhien paineiden oikaisemisen oikeaa tietoa välittämällä. Hyvä ja ajankohtainen esimerkki yksittäisestä aineesta, johon liittyy väärää informaatiota, on pitkä matematiikka. Uutisoinnin perusteella osa luulee, että sen lukeminen on nykyään välttämätöntä yliopistoon pääsemiseksi.

– Pitääkö se paikkansa? No ei pidä, Tahvanainen oikaisee.

Hänen mukaansa nuoret miettivät myös välivuoden pitämiseen ja korkeakouluhaun ensikertalaisuuteen liittyviä asioita. Lisäksi moni pelkää, mitä seuraa, jos valitsee itselle ”väärän” opintosuunnan.

Tahvanainen kannustaa nuoria opiskelemaan lukiossa aineita, jotka sillä hetkellä kiinnostavat, ei miettimään liikaa, mitä pitäisi lukea. Väyliä jatko-opintoihin on nimittäin monia.

– Opiskelija, joka lukee lyhyen matematiikan, eikä opiskele fysiikkaa, kemiaa tai biologiaa, mutta haluaakin lääkikseen, voi mennä valmentavaa koulutukseen. Siellä saa pääsykokeessa tarvittavien aineiden oppimäärän vuodessa haltuun.

Kokenut opo muistuttaa, että korkeakoulujen valintakokeissa ei enää niinkään testata ulkoluvun taitoa, vaan kykyä ymmärtää ja soveltaa aineistoja.

Lisäksi yliopistoissa ja korkekouluissa on mahdollista vaihtaa pääainetta esimerkiksi siirtohakujen kautta – koulutusvalinnat eivät ole lopullisia.

Uupuminen näkyy opinnoissa

Tahvanaisen mukaan yleisesti puhututtava lukiolaisten uupuminen on todellista. Jotain osviittaa opintokuormasta antaa se, että Kangasalan lukion tämän vuoden 125 abista 23 suorittaa lukion neljään vuoteen.

Tahvanainainen muistuttaa, että heistä kaikki eivät pidennä opintoja uupumisen vuoksi: neljä vuotta voi olla hyvä ratkaisu, jos opiskelija käy musiikkilinjaa, harrastaa paljon tai haluaa suorittaa paljon kursseja.

Osalla lukio voi kuitenkin venyä, koska vaadittavista kursseista on vaikea päästä läpi. Yleensä hankaluuksia aiheuttavat englanti, ruotsi ja matematiikka.

Lukiolaiset: opoilla on tärkeä rooli paineiden purkajana

Kangasalan lukion toisen vuoden opiskelijoilla Joona Nurmella, Viljami Vilpposella ja Heta Valkamalla ei tunnu olevan kuin hyvää sanottavaa lukionsa opinto-ohjauksesta.

– Täällä opinto-ohjaus on aika hyvää ja joustavaa, mikä on tärkeää, kun nuorilla on kiireitä ja paljon kaikkea. Opoilta saa henkilökohtaista apua vaikka lukujärjestyksen suunnitteluun tai motivaatioon liittyvissä asioissa, Nurmi kertoo.

– Niin ja ajan pääsee varaamaan netissä, Vilpponen täydentää.

Nuorten mukaan opon juttusille voi parhaassa tapauksessa päästä jo samana tai seuraavana päivänä. Se on iso etu, sillä heidän mukaansa isommissa kouluissa opoja voi olla haastava päästä tapaamaan.

Nukkuakin pitäisi ehtiä jossain välissä.

– Jos on ihan pieni asia, voi vain mennä koputtamaan ovelle ja kysymään, ehtiikö opo auttaa. Opot ovat täällä meitä varten, ja se on kiva huomata, Nurmi kiittää.

Toisen vuoden opiskelijat pitävät opinto-ohjausta todella tärkeänä asiana. Opojen apua tarvitaan erityisesti silloin, kun paineet kasautuvat.

Nurmi, Vilpponen ja Valkama kertovat, että nuorten paineet ovat todellisia. Niitä eivät kuitenkaan luo opettajat, vaan ne tulevat jostain muualta.

– Opettajat ja opot yrittävät lievittää niitä, Valkama kertoo.

Hän arvelee, että paine saattaa olla peräisin opetussuunnitelmasta. Kursseilla pitäisi ehtiä tehdä suunnitelmassa määritellyt teemat, mutta aika ei tahdo riittää. Usein osa jää itseopiskelun varaan.

Opiskelun lisäksi pitäisi jää aikaa harrastuksille, vapaa-ajalle ja kavereille.

Opot ovat täällä meitä varten, ja se on kiva huomata.

– Nukkuakin pitäisi ehtiä jossain välissä, nuoret tuumaavat.

Heidän mielestään on tärkeää, että silloin kun opiskelu on raskasta ja työmäärä meinaa kasvaa liian isoksi, opot kannustavat jättämään kursseja itsenäisesti suoritettaviksi tai pidentämään lukio-opintoja 3,5 tai neljään vuoteen.

Nurmi, Vilpponen ja Valkama uskovat, että ajanhallinnan ja työmäärän lisäksi suurin osa lukiolaisista miettii tulevaisuuteen liittyviä asioita, kuten kirjoituksia ja jatko-opintohakuja.

– Opot ovat kyllä hyvin kertoneet ja näyttäneet meille, mitä mihinkin opintoihin tarvitsee, Vilpponen kertoo.

Pitkää fysiikka lukeva Valkama on huolestunut siitä, että aineita saatetaan opiskellaan vain koska, niiden ajatellaan antavan paljon pisteitä korkeakouluhaussa. Aitoa motivaatiota ei välttämättä ole.

– Syventävillä kursseilla aika moni keskeyttää fysiikan jossain vaiheessa, koska aihe ei kiinnosta.

Jokaiselle yritetään löytää oma polku

Selvi Seilo opiskelee tällä hetkellä Tredun Kangasalan toimipisteessä yhtä kokin tutkinnon osaa. Opinnot kestävät kevään loppuun asti.

– Opiskelen osatutkintona lounasruokien valmistusta, hän kertoo.

Seilo on aikaisemmalta koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Joulukuussa hän valmistui Tredusta leipuri-kondiittoriksi. Koska Seilo on pohtinut yrittäjäksi alkamista, hän halusi opiskella lounasruokien valmistusta, jotta voisi perustaa joskus esimerkiksi kahvilan tai lounaspaikan.

Seilo on hyvä esimerkki toiseen asteen opiskelijasta, jonka opiskelupolku poikkeaa tavanomaisesta aikaisempien tutkintojen ja työkokemuksen vuoksi. Korkeakoulututkinto vapautti hänet esimerkiksi suuresta osasta perustutkinnon yhteisiä opintoja.

Ammatillisissa opinnoissa korostuu tänä päivänä joustavuus ja yksilöllisyys. Paitsi että opintoihin voi hakea ja opinnoista voi valmistua ympäri vuoden, niitä pystyy mukauttamaan eri elämäntilanteisiin sopiviksi.

Jokainen opiskelee oman osaamisensa mukaan ja hieman eri aikaan ja jopa hieman eri asioita.

Tredu Kangasalan opinto-ohjaajat Hannele Hämäläinen ja Jari Aine kertovat, että jokaisella ammattiin opiskelevalla on omanlaisensa polku. Opiskelijan opinnot etenevät hänelle laadittavan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaan. Suunnitelmaan kirjataan sovitut, ohjaukseen ja tukeen liittyvät asiat sekä täydentyvä urasuunnitelma.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Selvi Seilo tekee tällä hetkellä osatutkintoa lounasruokien valmistamisesta Kangasalan Tredussa. Seilo on opiskellut kauppatieteiden maisteriksi ja leipuri-kondiittoriksi ja haluaisi työskennellä joskus mahdollisesti yrittäjänä.

Ohjausta antavat opojen lisäksi ryhmänohjaajat ja aineenopettajat.

Aine huomauttaa, että suoraan peruskoulusta tulevat nuoret opiskelevat kuitenkin yleensä ainakin alussa suunnilleen samaan tahtiin. Silloin opiskelijoiden yksilölliset opintopolut toteutuvat pääosin oman opiskeluryhmän mukana ryhmänohjaajan ohjaamana.

Sen sijaan täydennyskouluttautujilla, ammatinvaihtajilla tai osatutkintojen suorittajilla,
jotka saattavat aloittaa opintonsa mihin aikaan lukuvuotta tahansa, on yleensä hyvin erilaiset polut.

– Jokainen opiskelee oman osaamisensa mukaan ja hieman eri aikaan ja jopa hieman eri asioita, Hämäläinen kertoo.

Yksilöllisen etenemismahdollisuuden ansiosta sairauden, uupumuksen tai muiden haasteiden vuoksi ei tarvitse keskeyttää opintoja.

– Sairausloman jälkeen voi jatkaa siitä, mihin jäi, Aine kertoo.

Jos koulussa oleminen tuntuu vaikealta, opot miettivät yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa terveydenhoitajan sekä kurattorin kanssa, miten opintoja saataisiin eteenpäin. Joskus hyvä ratkaisu voi olla työelämässä opiskelu koulutussopimuksella tai oppisopimuksella.

Ammatillinen koulutus tai lukio eivät ole enää ainoita vaihtoehtoja

Peruskoululaisilla ja heidän huoltajillaan on edelleen tarve henkilökohtaiselle keskustelulle opinto-ohjaajan kanssa, kertovat Pikkolan ja Sariolan koulun opo Tuula Haapakoski ja
Pikkolan koulun opot Tuire Laaksonen ja Seija Savinainen-Hallfast.

Yksilöllisen ohjauksen tarve jatko-opintoja miettiessä ei ole muuttunut, vaikka tietoa on saatavilla verkossa rajaton määrä. Savinainen-Hallfast huomauttaa, että tiedontulva voi päinvastoin lisätä henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta.

Haapakoski pohtii, että tekniikka on helpottanut ohjaustyötä monin tavoin, mutta aina sen hyödyntäminen ei auta.

– Nyt pystyy lähettämään vaikkapa sähköisiä materiaaleja oppilaalle. Yllättävän paljon on kuitenkin nuoria, jotka eivät saa pitkistä teksteistä selvää tai jaksa lukea niitä itsenäisesti, hän miettii.

– Oppilaat kaipaavat kiireetöntä henkilökohtaista kohtaamista, Laaksonen kiteyttää.

Yläkoulun opinto-ohjauksessa ammatinvalintaohjaus alkaa kahdeksannalla luokalla. Silloin tavoitteena on saada nuori kiinnotumaan oman tulevaisuutensa suunnasta.

Kyllä nuorten kouluakäymättömyys on lisääntynyt.

Varsinaisesti koulutusvaihtoehtoja aletaan miettiä yhdeksännellä luokalla. Kokeneet opot kertovat, että lähes kaikki 9.-luokkalaisista hakevat jatko-opintoihin. Savinainen-Hallfast kuitenkin huomauttaa, että nykyään varsinaista ammatinvalintapäätöstä on mahdollista lykätä eteenpäin, mikä heijastuu hänen mielestään jollain tavalla jatko-opiskeluasenteisiin.

Lukioon tai ammatilliseen perustutkintoon hakeminen ei ole enää itsestäänselvää, sillä kymppiluokka, valma, eli ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus tai työpajatoiminta ovat hyviä vaihtoehtoja kypsyä ja saada oma elämä hallintaan.

Yhdeksännen luokan jälkeisiä vaihtoehtoja on lisätty syrjäytymiskeskustelun seurauksena. Opojen mielestä tarve turvaverkoille on todellinen.

Yksilöllisen ohjauksen tarve jatko-opintoja miettiessä ei ole muuttunut, vaikka tietoa on saatavilla verkossa rajaton määrä.

– Kyllä nuorten kouluakäymättömyys on lisääntynyt, Savinainen-Hallfast toteaa.
Yläkouluikäisten koulupoissaolot voivat johtua muista elämän ongelmista.

– On oppilaita, joilla ei ole koulunkäyntivalmiuksia. Heidän kohdallaan voidaan päättää, että yhteishakua ei tehdä tässä vaiheessa, koska ajatus siitä tuntuu niin ahdistavalta. Ensin yritetään saada kuntoon muut asiat, Laaksonen kertoo.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.