Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Nuorten maanpuolustustahdon hiipuminen mietityttää reserviläisnaisia

Suomalaisten maapuolustustahto on laskenut alimmilleen noin 30 vuoteen,  ilmenee Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viime viikolla julkistamasta haastattelututkimuksesta.

Uutiset - 5.12.2018 kello 20.00
Kangasalan Sanomat / Jouni Valkeeniemi
Nuorten maanpuolustustahdon hiipuminen mietityttää reserviläisnaisia
Anni Janger ja Mari Kankaanpää ovat armeijan käyneitä reservin upseereita.

Eniten maanpuolustustahto on hiipunut nuorilla, alle 25-vuotiailla vastaajilla. Tämä saa armeijan käyneet Anni Jangerin ja Mari Kankaanpään mietteliäiksi.

– Sodista on jo sen verran aikaa, ettei monella nuorella ole enää kontaktipintaa sodan kokeneisiin ihmisiin. Ja nuoret ovat niin kansainvälisiä. Ehkä isänmaa ei ole sillä tavalla sydämessä kuin ennen, pohtii reservin yliluutnantti Kankaanpää.

Reservin vänrikki Jangerin ajatukset ovat pitkälti samoilla linjoilla.

– Voi olla, että monet nuoret näkevät armeijan vain konttaamis- ja juoksukouluna. Ei hahmoteta sen laajempaa merkitystä sille, että voimme elää rauhassa.

Oma vaikutuksensa maanpuolustustahdon hiipumiseen saattaa olla urasuunnitelmilla. Joillakin aloilla imu työmarkkinoille on niin kova, ettei nuori aikuinen haluaisi pätkäistä urakehitystään menemällä armeijaan.

Myös monissa selvityksissä esille tuotu trendi nuorten fyysisen kunnon heikkenemisestä saattaa arveluttaa. Pärjäänkö armeijassa siinä missä muut?  

Viikko ennen itsenäisyyspäivää julkistetussa haastattelututkimuksessa keskeisenä mittarina käytettiin kysymystä, olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa hyökkäystä vastaan, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.

Mari Kankaanpää liittyi Ilmavoimien sinisiin Tikkakoskella heinäkuussa 1996. Tuolloin naisten asepalvelu oli uutta, sitä oli testattu edellisenä vuonna. 

Kankaanpään saapumiserä oli järjestyksessään toinen, johon naisia otettiin virallisesti mukaan.

– Olin nähnyt lehdessä ilmoituksen, että armeijaan haetaan naisia. Totesin heti, että tuonne menen, Kankaanpää muistelee.

Hakijoita oli kuitenkin enemmän kuin voitiin ottaa, joten naisille järjestettiin pääsykokeet. Kankaanpää läpäisi ne, ja paikka Ilmavoimien Viestikoulussa aukeni.

Kankaanpää kotiutui palveluksesta reservin kersanttina. Myöhemmin hän kävi Puolustusvoimien järjestämän aliupseerista upseeriksi reservissä -täydennyskurssin. Sieltä hän valmistui vänrikiksi.

Lukuisien kertausharjoituspäivien myötä Kankaanpään kauluslaatassa ovat yliluutnantin arvomerkit. Hänen sodanaikainen tehtävänsä on toimia valvontaupseerina Ilmavoimien pääjohtokeskuksessa.

Anni Janger astui palvelukseen 2010 Lahden Hennalassa, joukko-osastonaan Hämeen Rykmentti. Reserviupseerikoulun hän suoritti Haminassa, ja palasi Hennalaan Esikuntaeskadroonaan. Hänen sotilasarvonsa on vänrikki.

– En kokenut, että kukaan olisi pitänyt jotenkin ihmeellisenä asiana sitä, että nainen menee armeijaan. Eikä sitä vastusteltu, olinhan itse niin päättänyt.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Varushenkilöajalta kertyi Jangerille monenlaisia kokemuksia.

– Ikäviäkin kommentteja joutui kuulemaan. Että naiskiintiön avulla rukkiin, tai että miksi naisille maksetaan isompaa päivärahaa.

– Ne vain kasvattivat nahkaa, hän hymähtää.

Maanpuolustustiedotuksen kyselytutkimuksessa tiedusteltiin myös mielipiteitä nykyisenkaltaisesta miesten asevelvollisuusjärjestelmästä. Sen kannatus oli hieman laskenut, mutta edelleen kolme neljäsosaa vastanneista ilmoitti olevansa sen kannalla.

Naisten yleinen asevelvollisuus ei saisi Jangerin ja Kankaanpään varauksetonta tukea. Sen sijaan vapaaehtoispohjalta tapahtuvan palvelun puolesta he liputtavat.

Olisi myös eduksi, jos armeijan tarjoamista eri vaihtoehdoista kerrottaisiin nykyistä enemmän.

– Nykypäivänä armeijaan meno on paljon muutakin kuin konttaamista pusikossa. Puolustusvoimat on teknistynyt tosi paljon, ei sotia käydä enää vain pyssyillä, Kankaanpää sanoo.

Yleisellä asevelvollisuudella on myös kääntöpuolensa, joka heijastuu motivaatiopuolella. Jangerin kokemusten mukaan armeijassa on miehiä, joiden ei tarvitsisi olla siellä.

Kumpikin haastatelluista sanoo, että armeijan käymisestä on ollut hyötyä siviilielämässä. Molemmat työskentelevät it-alalla.

Kankaanpään osalta hyöty on ollut suorastaan käsin kosketeltavaa.

– Armeija-aikana Ilmavoimien pääjohtokeskuksessa oli käytössä Instan tekemä tietokonepohjainen johtamisjärjestelmä. Menin myöhemmin opiskelemaan tietotekniikkaa, ja pääsin Installe töihin. Sillä tiellä olen edelleen, kertoo Kankaanpää.

Jangerin havaintojen mukaan armeijan käyneitä naisia arvostetaan. 

Hän on huomannut sen muun muassa useissa keskusteluissa, joissa toisella osapuolella on ääni muuttunut kellossa, kun puhe on siirtynyt armeijakokemuksiin.

– Nähdään, että henkilö on pystynyt sitoutumaan fyysisesti ja henkisesti rankkaan kokemukseen, Janger tiivistää.

Puolustusvoimien perimmäinen tehtävä on puolustaa Suomea. Mutta miten maailma Suomen ympärillä makaa tällä hetkellä?

– Suomessa saa nukkua yönsä melko rauhallisesti. Luotan poliitikkoihin. Tietenkin voimme joutua hankalaan välikäteen, jos asiat menevät huonosti, sanoo Kankaanpää.

– Ei Suomella ole mitään isompaa huolta, Janger muotoilee oman näkemyksensä.

Katso itsenäisyyspäivän tapahtumat Kangasalla.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös