Ohjaaja tukee lasta tunteiden myrskyssä – lapsi ratkoo asioita lyömällä, jos muita keinoja ei ole

0
Minna Lahti on tunnetaito-ohjaaja. Hänen työnsä on tukea lapsia tunteiden käsittelyssä. Tunnetaito-ohjaajia on Suomessa muutamia kymmeniä.

Minna Lahti työskentelee Ruutanan koululla kasvatusohjaajana. Ohjaaja toimii opettajan ja kuraattorin välissä ennaltaehkäisten syrjäytymistä ja vahvistaen lasten tunteiden käsittelyä.

Hän on perehtynyt lapsen tunne-elämän kehitykseen sekä monimenetelmällisiin tunnetaitojen ohjaamisen tapoihin.

Ruutanan koululla järjestetään niin sanottuja mimmu-tunteja eli ryhmäytymistunteja kerran viikossa. Niillä opetellaan tunnetaitoja ja vuorovaikutusta sekä erilaisuuden hyväksymistä. Oppitunneilla käyvät koulun kaikki 1.–6.-luokkalaiset. Tänä syksynä aloittaa kaksi pienryhmää.

Lahti pitää tunteja kerran viikossa jokaiselle luokka-asteelle. Lahti opiskeli Lasten tunnetaito-ohjaajan koulutuksen Tampereen kesäyliopistossa ja valmistui keväällä 2019.

– Päivittäisen perustyön lisäksi keskityn kehittämään nivelvaiheita eli kun siirrytään esikoulusta alakoulusta ja sieltä yläkouluun.

Pienillä lapsilla on paljon erilaisia tunteita. Tunteet ja tunteiden säätely kehittyvät hiljalleen ikävuosien karttuessa.

Tunteita voi oppia käsittelemään. Tunnetaito-ohjaus antaa lapselle tukea ja neuvoja, miten tunteiden kanssa oppii selviytymään. Keskiössä ovat lasten omat kokemukset.

– Ryhmissä lähdetään ihan pienistä asioista, siitä, että lapsi tunnistaa omia tunteitaan ja pärjää niiden kanssa. Opettelemme tunnistamaan esimerkiksi sitä, miten viha tuntuu lapsessa, Lahti kertoo.

Lapset opettelevat tunnetaitoja lelujen ja leikkien avulla.

Lasten tunnetaidot kehittyvät ryhmässä yhdessä toisten kanssa. Tunteiden kanssa pärjääminen on lapsen ominaisuus. Sitä kutsutaan joustavuudeksi eli resilienssiksi. Se tarkoittaa sitä, miten hyvin lapsi nousee uuteen yritykseen vastoinkäymisten jälkeen, ja miten nopeasti rakentaa itselleen myönteisen kokemuksen, vaikka olisi kohdannut ikäviä asioita.

Lapsilla on tunnetaidoissa usein kehitettävää. Ärsyyntyminen ja viha saattavat purkautua lyönteinä ja kiistoina. Lapset eivät aina osaa sanoittaa omia tunteitaan ja toimintatapojaan.

– Sinnikkyyttä, sitä lapsilta puuttuu. Harjoittelu aloitetaan lasten kanssa paikallaan istumisesta ja opetellaan sitä, ettei puhuta toisten päälle, kertoo myös sosionomiksi valmistunut Lahti.

Vanhempien rooli tunnetaitojen kehittymisessä on iso. Lasten tunnetaitojen kasvatus voi olla haastavaa, jos aikuisen omatkin tunnetaidot ovat puutteelliset tai hukassa.

– Vanhemmat voivat parhaiten tukea lasta tunnetaidoissa kulkemalla rinnalla ja kuuntelemalla sekä kysymällä, että miten sinulla menee.

Lahti ajattelee, että hänen työnsä on nimenomaan lasten aitoa kohtaamista ja kuuntelemista. Työ on hyvin matalan kynnyksen toimintaa.

– Koen, että lapsen olisi helppo lähestyä esimerkiksi minua ja puhua vaikka viikonlopun kuulumisia. Olen lasten, perheiden ja henkilökunnan tuki.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.