Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Panda Suomi-konvehti 3 pkt/10€Panda Suomi-konvehti 3 pkt/10€

Onko Martti Martti myös palvelutalossa? Hyvä elämä edellyttää, että saa olla oma itsensä loppuun saakka – palvelutalossakin.

Hyvän elämän perustekijät ovat samankaltaisia iästä tai kunnosta riippumatta. Tarkoitus on käyttää omia kykyjä omien päämää­rien tavoitteluun, jotta elämä tuntuisi mielekkäältä. 

Uutiset - 20.10.2018 kello 10.30
Kangasalan Sanomat / Anu Ritvanen
Onko Martti Martti myös palvelutalossa? Hyvä elämä edellyttää, että saa olla oma itsensä loppuun saakka – palvelutalossakin.
Tutkija Jari Pirhonen kannustaa vierailemaan vanhusten luona ja keksimään yhteistä tekemistä kunkin kykyjen mukaan.

Vanhukselle tämä voi tarkoittaa vaikkapa istumista pelkän makaamisen sijaan.

Tampereen yliopiston tutkija Jari Pirhonen kertoi esitelmässään hyvän elämän edellytyksistä vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidossa Kangasalan lukiolla keskiviikkona.

Ikäihmisen minäkuva saattaa olla murrosvaiheessa pelkästään ikääntymisen ja toimintakyvyn heikentymisen vuoksi. Kun lisäksi tulevat palvelutalon rutiinit ja hoitokäytännöt, saattaa ihmisen persoona kadota.

– Onko Martti Martti myös palvelutalossa, vai muuttuuko hän hoidettavaksi tai jopa potilaaksi, Pirhonen kysyy.

Tutkija kertoo, kuinka asukkaan autonomiaa ja tekemisen mahdollisuuksia tuetaan myös palvelutalossa. Kun omat päätökset toteutuvat muiden avulla, kyse on autonomiasta. Hänestä autonomia täytyy säilyttää, vaikka itsenäisyys olisikin mennyttä.

Läheisille ja vapaaehtoistyötä harkitseville Pirhonen suosittelee vierailuja vanhusten luona. Kaikki ihmissuhteet kanssa-asukkaista henkilökuntaan ja talon ulkopuolisiin ovat tärkeitä, mutta mikään ei voi korvata talon ulkopuolisia ihmissuhteita.

Muiden ihmisten huomio saa meidät tikittämään. Myönteinen minäkuva voi pysyä yllä vain, kun tunnemme itsemme rakastetuiksi, arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi. Kyse on tunnustamisesta ja identiteetin säilyttämisestä.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

– Tunnustamisen pitää aina olla käytännöllistä, pelkällä sanallisella tunnustamisella ei ole juurikaan merkitystä.

Esimerkkinä Pirhonen kertoo Martista, joka on ollut aikanaan motoristi ja ulkoilmaihminen.

– Jos Marttia ei voi mitenkään viedä edes sivuvaunulla ajelulle, niin aina voi tuoda moottoripyörän vaikka aulaan hiplattavaksi. Tai jos häntä ei voi viedä metsään, niin tuotakoon sitten vaikka sammalta tyynylle, Pirhonen kannustaa mielikuvituksen käyttöön.

Pirhosen mukaan toimijuuden kannalta oleellisia ovat ympäristön mahdollisuudet.

– Jos pöydällä on sanomalehti tai nurkassa soi musiikki, niin kyllä siihen aina joku hilaa itsensä rapistelemaan tai lannettaan ketkuttamaan. Tilaisuuksia täytyy jatkuvasti ruokkia.

Riittävä tarjouma on psyko­logisesti tärkeää. Mammat ja vaarit ovat tyytyväisiä, jos heillä on mahdollisuus mennä parvekkeelle, käyttää invataksia tai soittaa lapsilleen.

– Aina he eivät sitä tilaisuutta käytä, mutta tuntuu hyvältä, että niin voi halutessaan tehdä.

Pirhonen vinkkaa, kuinka hyvää vanhuutta rakennetaan jo nyt. Hän kertoo esimerkin miehestä, jota aikuiset lapset eivät halunneet tavata. He olivat vieläkin loukkaantuneita isän pahasuisuudesta humalassa.

– Hyvää vanhuutta on hyvä eletty elämä. Voi sanoa että jollain tasolla vanhuutta eletään juuri nyt, Pirhonen muistuttaa.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös