Onko työpaikkasi raskaudelle turvallinen? Osa työpaikan altisteista voi oikeuttaa erityisäitiysvapaaseen

1
Kangasalla asuva Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Pia Nynäs tietää, mitä työtehtäviä pitää välttää raskaana olleessaan, jotta lapsi ei vahingiutu.

Raskauden aikana mieli herkästi käyskentelee erilaisten huolien ja pelkojen parissa. Raskaana olevaa saattaa esimerkiksi mietityttää, onko työpaikan olosuhteissa jotakin sellaista, josta olisi haittaa sikiölle tai raskauden kululle.

Kangasalla asuva Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Pia Nynäs vastaa työkseen raskautta ja työtä koskeviin terveydellisiin kysymyksiin.

TTL:n Raskaus ja työ -neuvontapalveluun tulee Nynäsin mukaan muun muassa kysymyksiä siitä, millaiset työpaikan riskitekijät oikeuttavat Kelan erityisäitiysrahaan.

Annetut vastaukset perustuvat Kelan erityisäitiysrahaa ohjaavan valtioneuvoston asetukseen lisäksi EU-lainsäädäntöön sekä työsopimus- ja työturvallisuuslakeihin.

Näissä kaikissa säädetään raskauteen ja lisääntymisterveyteen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, kuinka niihin tulisi suhtautua.

Ennen varsinaista äitiysrahakautta alkavaa erityispäivärahaa voi saada henkilö, joka joutuu työssään alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille.

Kemiallisia aineita ovat esimerkiksi anestesiakaasut, hiilimonoksidi eli häkä, syöpävaaralliset aineet, orgaaniset liuotinaineet, sytostaattiset lääkkeet ja torjunta-aineet.

Säteilylle altistuminen on erityisäitiysvapaan peruste, ja siksi lentokoneissa ei esimerkiksi raskaana olevia lentoemäntiä alkuraskauden jälkeen näy.

– Esimerkiksi anestesiakaasuihin on liitetty suurentunut keskenmenon riski. Joissakin tutkimuksissa altistuminen on ollut yhteydessä myös lasten epämuodostumiin, Nynäs mainitsee.

Liuottimiin liittyy samankaltaisia riskitekijöitä. Niiden kanssa työssään tekemisiin saattavat joutua maalaus- ja lakkaustyöntekijät, autonpesijät, lattian vahaajat ja autokorjaamon henkilökunta.

– Useat liuottimet haihtuvat helposti ilmaan ja voivat imeytyä ihmiseen sekä hengitysteitse että ihon läpi. Joissakin työpaikoissa liuotinkaasujen pitoisuuksia ilmasta mitataan.

Altistuminen voi vahingoittaa lasta

Lapsen epämuodostumat ja hermostolliset häiriöt on liitetty äidin häkäaltistumiseen. Häkämyrkytys voi johtaa lapsen aivovaurioon tai jopa sikiökuolemaan.

Lentohenkilökunta altistuu työssään avaruuden säteilylle. Säteilylle altistuminen on erityisäitiysvapaan peruste, ja siksi lentokoneissa ei esimerkiksi raskaana olevia lentoemäntiä alkuraskauden jälkeen näy.

– Toki siihen on varmasti muitakin syitä, kuten se, että ilmassa on vaikea hoitaa mahdollisia raskauskomplikaatioita. Ja onhan koneen käytävillä aika hankala suuren vatsan kanssa käyskennelläkin, Nynäs sanoo.

Nynäs mainitsee eläinlääkärin olevan ammatti, jossa on monta erityisäitiysvapaaseen oikeuttavaa altistetta. Siinä ollaan tekemisissä erilaisten lääkeaineiden, anestesiakaasujen ja röntgensäteiden kanssa.

Isoja tuotantoeläimiä hoitava eläinlääkäri voi kohdata myös toksoplasmoosiriskin. Toksoplasmatartunta voi aiheuttaa keskenmenon, sikiökuoleman, lapsen yleisinfektion ja neurologisia kehitysviivästymiä.

– Tuotantoeläintyössä on myös muunlaisia fyysisiä riskejä. Pahimmassa tapauksessa isolta eläimeltä voi saada potkun vatsanseutuun.

Hankalaa, mutta ei välttämättä vaarallista

Melu, tärinä, kuumuus. Siinä kolmikko, jotka liiallisina on syytä ottaa raskaudessa huomioon, mutta jotka eivät oikeuta erityisäitiysvapaaseen.

Melun mahdolliset haittavaikutukset syntyvälle lapselle on Nynäsin mukaan vaikeasti tutkittava seikka.

– Äidin vatsanpeitteet, lapsivesi ja kohdunseinämä suojaavat hyvin melulta. Varovaisuusperiaatteen mukaan äidin ei kuitenkaan tulisi työskennellä ympäristössä, jossa päivittäinen meluannos on yli 85 desibeliä. Tällä hetkellä tutkitaan melualtistuksen vaikutusta syntyneen lapsen kielen kehitykseen, Nynäs kertoo.

Haitallista, esimerkiksi ennenaikaista synnytystä aiheuttavaa, tärinää voisi Nynäsin mukaan käytännössä syntyä vaikkapa armeijan maastoajoneuvossa.

– Toisaalta nykyajan modernit koneet ovat monesti sellaisia, ettei tärinä kantaudu ohjaamoon, Nynäs huomauttaa.

Raskaana oleva nainen on alttiimpi kuumuuden aiheuttamalle lämpöstressille. Yli 35 asteen kuumuudelle altistuminen voi haitata sikiön kehitystä.

– Käytännössä Suomessa tällaiset olosuhteet ovat harvinaisia. Vaikka ilmastointi olisi puutteellista, nousee lämpötila sisätiloissa harvemmin näihin lukemiin.

Yötyön sieto yksilöllistä

Yötyö kuuluu samaan työolosuhdekategoriaan melun, tärinän ja kuumuuden kanssa. EU:n raskaana olevien työntekijöiden turvallisuutta koskevan direktiivin mukaan raskaana olevaa ei voi velvoittaa tekemään yötyötä, jos se lääkärin arvion mukaan on terveydelle haitallista.

Vuorotyöhön, erityisesti yötyöhön, on joissakin tutkimuksissa liitetty suurentunut keskenmenon, ennenaikaisen synnytyksen ja sikiön kasvun hidastumisen riski.

Kolmen adoptoidun lapsen äitinä Nynäs ei ole itse joutunut pohtimaan, millaisissa työolosuhteissa hän itse olisi raskausaikana kyennyt työskentelemään.

Aikanaan terveyskeskuksissa ja sairaaloissa päivystyksiä tehdessään Nynäs kuitenkin huomasi, ettei yövalvominen sovi hänelle.

– Jos olisin ollut raskaana, olisin aivan varmasti jättänyt yövuorot välistä. Valvominen ei todellakaan sovi minulle, joskin päivystyksen aiheuttamaan väsymykseen varmasti vaikutti yleensä sekä ennen että jälkeen päivystyksen tehty normaali työpäivä, Nynäs toteaa.

Pelko ei aina ole aiheellinen

Nynäsin mukaan raskauteen liittyy myös paljon sellaisia pelkoja, jotka ovat terveysriskien kannalta perusteettomia, vaikkakin inhimilliseltä kannalta katsottuna helppo ymmärtää.

Nynäs mainitsee esimerkeiksi tupakansavun ja maalit.

Voimakas altistuminen ympäristön tupakansavulle voi lisätä syntyvän lapsen pienipainoisuutta ja mahdollisesti ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Siksi esimerkiksi kotihoidossa tai vankeinhoidossa työskentelevän työntekijän tulee kyetä tekemään työnsä siten, ettei hän altistu tupakansavulle.

Erityisäitiysvapaata tulee tarjota vasta, jos työnantaja ei kykene muuttamaan työntekijän työolosuhteita terveyttä vaarantamattomiksi.

Pia Nynäs
Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri

– Tupakansavu ja haju ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, Nynäs muistuttaa. – Tupakanhaju ei ole terveydelle haitallista, vaikka toki voi aiheuttaa pahoinvointia raskaana olevalle. Se ei kuitenkaan viittaa terveysriskiin vaan raskausaikaiseen hajuaistin muuttuneeseen toimintaan. Tarvittaessa asiaa voidaan selvitellä mittaamalla ilman nikotiinipitoisuus.

Pahoinvointia raskaana olevalle voivat aiheuttaa muutkin hajut, kuten vaikkapa maalin haju.

– Nykyiset maalit ovat useimmiten liuotinvapaita, joten esimerkiksi rakennusmaalausta tekevä työntekijä voi yleensä hyvin jatkaa työssään.

Nynäs korostaa, että raskaana olevan työskentely työpaikalla tulisi mahdollistaa ensisijaisesti työolosuhteiden muutoksilla.

– Erityisäitiysvapaata tulee tarjota vasta, jos työnantaja ei kykene muuttamaan työntekijän työolosuhteita terveyttä vaarantamattomiksi. Työterveyshuollossa arvioidaan altistuminen tapauskohtaisesti ja annetaan tarvittaessa suosituksia työnantajalle.

Kuva: Kangasalalainen apulaisylilääkäri Pia Nynäs vastaa työkseen Työterveyslaitoksen Raskaus ja työ -neuvontapalveluun tuleviin kysymyksiin. Palvelusta voi tiedustella työolojen sopivuutta raskaudenaikaiseen työskentelyyn.

1 kommentti

  1. Vuosien kokemuksella väitän että terveys ym. viranomaiset tuhoaa laiminlyönteineen eniten ihmisiä ja perheitä Pirkanmaalla.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.