Opintomatka Espanjaan – flamencoa auringon lämmössä

Lukioisko on Kangasalan lukion oma lehti.
Lehteä kirjoittaa Kangasalan lukiolaisista koostuva kolmen hengen mediaryhmä: Ronja Aaltojärvi, Aada Lehtoniemi ja Nadia Vakaslahti.

Musalinjan vuosittainen opintomatka suuntasi tällä kertaa Espanjan aurinkorannikolle. Reissussa oli mukana musalinjan vuosikurssien 20 ja 21 opiskelijoita sekä opettajina Maija Koskenalusta ja Petri Erholtz.  

Lähdimme kohti Espanjaa sunnuntaina 7.5 noin kahden aikaan. Pirkkalan lentokentällä piti olla puoltatoista tuntia aiemmin. Melkein kaikki olivat ajoissa ja myöhäisimmätkään eivät olleet liian myöhässä. Lento kesti yli neljä tuntia ja laskeuduimme Espanjaan vasta illalla.  

Lennon jälkeen haimme matkalaukkumme ja meistä jokainen sai matkalaukkunsa! Kuitenkin jo pian Maija oli unohtanut omansa jonnekin. Se kyllä löytyi yhtä nopeasti kuin oli unohtunutkin. Maija ja Petri olivat aiemmin selvittäneet, millaiset junaliput meidän kannatti ostaa. Vaikka junalipuiksi valikoitui neljän kuukauden lippu, emme voineet viettää Espanjassa kuin viisi päivää.   

Junamatka sujui lentokentältä Torremolinokseen hyvin. Jokainen huomasi jäädä myös kyydistä pois, kun ohjeistava huuto kaikui pitkin käytäviä. Sen sijaan Torremolinoksen juna-asemalta matka hotellille oli vähintään kummallinen. Heti alussa käännyimme kulkemaan ravintoloiden lävitse. Lisäksi reittiin sisältyi esimerkiksi pikku kujia rakennusten välissä ja pitkät portaat alas rannalle.

Illalla meillä oli aikaa syömiseen ja muuhun omaan pyörimiseen. 23.00 piti olla takaisin hotellihuoneilla. Matkalaukun paino ja pitkä lento unohtuivat, kun pääsimme rannalle ja näimme meren. Vaalean sininen meri vaahtopäineen, kirkas taivas, vuoret ja hiljalleen laskeva aurinko tekivät selväksi, että Suomi oli jäänyt taakse. Silti tuntui uskomattomalta, että todella olimme Espanjassa.  

Maanantaina aamulla menimme aamupalalle, jossa oli yllättäen aivan täyttä. Syötyämme lähdimme junalla Fuengirolaan ja sieltä menimme vielä bussilla Mijakseen. Nousimme bussilla korkealle vuoristoon missä Mijaksen valkoinen kaupunki sijaitsee. Saapuessamme vaaleat pilvet roikkuivat matalalla, lähes kattojen tasolla. Iltapäivän saavuttua ilma selkeni ja aurinko paistoi kirkkaana. Alhaalla siintävä meri verhoutui yhä sumuun.

Mijaksessa otimme ensimmäisen yhteisen ryhmäkuvamme matkalta. Sen jälkeen saimme lähteä pienissä porukoissa kiertelemään kaupungissa. Välillä saimme Maijalta ja Petriltä hyviä vinkkejä siitä, missä kannatti käydä. Esimerkiksi näköalatasanteesta ja sen vieressä olevasta härkäareenasta saimme vinkkauksen. Mijaksessa meidän tuli syötyä ainakin reissun ensimmäiset jäätelöt!

Palasimme kahdessa erässä Fuengirolasta takaisin Torremolinokseen. Pian sieltä palattuamme meillä alkoi hotellilla Flamenco työpaja. Meille opetti flamencotanssia Inma García Sales ja tanssia tuli säestämään kitaristi Pedro. Pääsimme hotellin ylimpään kerrokseen kattojen tasolle tanssahtelemaan. Tanssin rytmit tarttuivat jokaiseen meistä ja opimme flamencon askelia ja muita tanssikuvioita. Oppitunnin päätteeksi saimme nähdä myös hieman Inman upeaa tanssia.

Tiistaiaamuna lähdimme samoihin aikoihin kuin edellisenä päivänä, mutta päämääränä oli Malagassa sijaitseva musiikkimuseo. Emme päässeet koko ryhmänä kerralla museoon, joten menimme pienissä ryhmissä. Museossa oli hienoja soittimia ja paljon tietoa esimerkiksi eri maiden musiikkikulttuureista ja soittimista. Meidän iloksemme museossa oli myös soittimia, joita pääsi testaamaan!  

Meille tanssia opettanut Inma oli varannut työpajan jälkeen ryhmällemme tiistaille paikat flamenco esityksestä. Illalla söimme ensin yhdessä hotellin lähellä olevassa ravintolassa. Syömisen jälkeen lauloimme tarjoilijoille ennen matkaa kerratun Kalliolle kukkulalle -laulun. Olimme laulaneet sen jo edellisenä päivänä työpajan jälkeen.

Flamenco esitys alkoi kymmeneltä ja kesti puoli kahteentoista. Esityksessä oli viisi tanssijaa ja kolme muusikkoa. Tanssijoiden mekot olivat juuri niin upeita kuin olimme kuvitelleet. Meihin teki vaikutuksen flamencotanssin rytmit, tanssijoiden vaikeat askeleet. Jokaisella tanssijalla oli erilaiset, yksilölliset ilmeet. Flamencolaulussa meitä ihmetytti laulajan taitava äänenhallinta. Kokonaisuus oli taianomainen.

Muina iltoina ilma oli viilentynyt auringon laskettua, mutta esityksen jälkeen ilma oli vielä lämmittämässä meitä matkallamme. Lämpimässä kesäyössä oli hauska kulkea pitkin hiljaisia katuja.

Keskiviikko oli vapaa päivä. Monet viettivät esimerkiksi rantapäivää. Uudestaan Malagaan meitä lähti vielä seitsemän hengen porukka. Maija suositteli meille linnaa, joka sijaitsi korkealla rinteen päällä. Matka ylös oli sen verran rankka, että aivan ylös asti eivät kaikki edes kiivenneet. Ylhäältä näki koko kaupungin ja sisäänpääsy maksukin oli halpa. Katselimme ylhäältä rantaviivaa ja mietimme, missä kohti Torremolinos ja meidän hotellimme olisi. Linnalta alaspäin tulemista ei voinut paljoa kevyemmäksi sanoa kuin ylöspäin kiipeämistä. Malagassa kävimme myös syömässä Burger Kingissä, kun nälkä yhtäkkiä yllätti.  

Kun olimme taas Torremolinoksessa, kiertelimme vastaan tulevissa kaupoissa samalla kun kävelimme hotellille päin. Iltapäivän vietimme altailla. Vedessä viilentyminen tuli todella tarpeeseen. Olimme sopineet syövämme iltaruoan uudestaan koko porukalla samassa paikassa ja samaan aikaan. Ruoka oli jälleen todella hyvää. 

Syömisen jälkeen kävimme ensin katselemassa merta. Aallot olivat suuret ja ne ylettyivät korkealle rannalle. Aaltojen paiskautumisen rantahiekkaa vasten kuuli jo kaukaa. Viimeisenä iltana istuimme pienellä porukalla huoneemme parvekkeella. Olimme aiemmin käyneet ostamassa sipsejä, karkkia ja limsaa, joita sitten söimme yhdessä. Reissu tuntui unohtumattomalta. 

Torstaina huoneiden luovutus oli kello 12.00 ja lähdimme neljän aikaan Torremolinoksesta junalla kohti lentokenttää. Ennen sitä meillä oli vielä aikaa tehdä, mitä halusimme. Kiertelimme Torremolinoksen kaduilla ja kävimme syömässä.

Lentokentällä check-in jono oli hirveän pitkä ja jouduimme odottelemaan jonossa. Luovutimme matkatavarat ruumaan ja saimme istumapaikat. Edessä oli enää turvatarkastus ja lento Suomeen. Kun olimme päässeet turvatarkastuksesta ongelmitta läpi, ei lennon lähtöön ollut enää pitkä aika. Etsimme istumapaikat portin läheltä, jotta saimme vähän lepuutettua jalkoja pitkän seisoskelun jälkeen. Lentomatka meni mukavasti väsymyksen painaessa silmiä. Yhtäkkiä olimme taas takaisin Suomessa.

Kaiken kaikkiaan matka oli rentouttava, onnistunut ja opettavainen.