Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Tarjous voimassa 23.10. asti tai niin kauan kuin tuotteita riittääTarjous voimassa 23.10. asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää

Päivi Nurminen johtaa Pirkanmaata kohti historiallista muutosta

Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus on vahvasti kangasalalaisissa käsissä. Seutujohtaja Päivi Nurminen nimitettiin tammikuussa hankkeen läpiviennistä vastuulliseksi muutosjohtajaksi.

Uutiset - 22.2.2018 kello 6.51
Päivi Nurminen johtaa Pirkanmaata kohti historiallista muutosta
Päivi Nurminen ymmärtää kritiikin, jota suurten kaupunkien johtajat, muun muassa Jan Vapaavuori ja Lauri Lyly, ovat esittäneet maakuntauudistusta kohtaan. – Kaupungit kehittyvät Suomessa kovasti. Pormestarit kokevat, että heidän rooliaan ei ole riittävästi tunnustettu. He ymmärtävät soten tarpeen, mutta kyseenalaistavat maakuntahallinnon. Kritiikki on helppo ymmärtää, koska menestys ei lähde hallinnon tasoista, Nurminen sanoo.

Nurminen on johtanut kuntien­ yhteistyötä organisoivaa seutuhallintoa 11 vuotta.

Nurmisen mukaan nyt oli sopiva hetki tarttua mielenkiintoiseen, joskin määräaikaiseen, pestiin ja olla mukana toteuttamassa suomalaisen kuntakentän merkittävintä muutosta.

Tehtävää hoiti aikaisemmin Kari Hakari. Hän siirtyi viime vuonna valtionvarainministeriöön maakuntauudistuksen johtajaksi.

– Kunnat aprikoivat pitkään, miten hanketta viedään Karin lähdön jälkeen eteenpäin. Uskoisin, että näkivät minussa toimeenpanevan, organisoivan ja kokonaisuuden hanskaavan ihmisen, Nurminen kertoo.

Päätös uuden tehtävän vastaanottamisesta ei ollut Nurmiselle helppo.  Hän uskoo, että tämän tehtävän jälkeen hänen on tulevaisuudessa helpompi sovittaa yhteen kuntien ja maakunnan näkemyksiä.

Nurmisella on rinnallaan kaksi muuta muutosjohtajaa. Jukka Alasentie ja Jaakko Herrala ovat työskennelleet uudistuksen johdossa alusta lähtien. Alasentien vastuulla on elyn ja nykyisen maakuntaliiton asiat, Herralalla sote.

Myös Herrala on kotoisin Kangasalta. Hän on tehnyt uran muun muassa lääkärinä, ja paikallisesti hänet muistetaan muun muassa Pikonlinnan sairaalan keuhkosairauksien lääkärinä.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan 18 uutta maakuntaa. Maakunnalle tulee tehtäviä ely-keskukselta, työ- ja elinkeinotoimistolta, aluehallintovirastolta, maakuntien liitoista ja kunnista. Myös koko sairaanhoitopiiri toimintoinen ja sairaaloineen sulautuu uuteen maakuntaan.

Sote tarkoittaa sosiaali- ja tervey­denhuollon rakenteen, palveluiden ja rahoituksen uudistamista. Uudistus astuu voimaan vuoden 2020 alussa. Sitä ennen on paljon tehtävää.

Uudistusta suunnitellaan tällä hetkellä useissa työryhmissä. Nurmisen tehtävänä on pitää huolta aikatauluista ja oikeista painopisteistä. Hän ei yritä ymmärtää syvällisesti soten yksityiskohtia, koska työryhmissä on alan asiantuntijoita sitä varten.

Hankkeen suuruusluokka on lähes käsittämättömän suuri. Uuden organisaation palvelukseen siirtyy kunnista, sairaanhoitopiiristä ja muilta tahoilta 20 000 työntekijää vuoden 2020 alussa.

Uudistusta on arvosteltu muun muassa uuden hallinnon rakentamisesta. Nurminen näkee asian toisin. Esimerkiksi kuntien sote-lautakunnat, vanha maakuntaliitto ja sairaanhoitopiirin valtuusto ja hallitus loppuvat.

– Useimmassa Pirkanmaan 23 kunnassa on oma sote-johtajansa. On selvää, että uudessa maakunnassa ei tarvita näin monta sote-johtajaa nykyisenkaltaisissa tehtävissä.

Tällä hetkellä maakuntahallinnolle tehdään koetalousarviota. Sen loppusumman arvioidaan asettuvan noin kahden miljardin tienoille. Aikaa ei ole hetkeäkään hukattavaksi, sillä uusi maakuntahallinto aloittaa työnsä jo ensi vuoden alussa.

– Luonnostelemme tällä hetkellä uuden maakunnan organi­saatiota, budjettia ja hallintosääntöä.

Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään lokakuussa. Moni on varmasti vielä epäilevällä kannalla, kaatuuko koko uudistus jälleen johonkin tekniseen tai poliittiseen yksityiskohtaan.

Nurmisen mukaan valmiustasoa vaalien järjestämiseksi on jo nostettu.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Käytännössä kuntien vaaliorganisaatiot järjestävät vaalit, ja valtio korvaa kunnille vaaleista aiheutuvat kustannukset.

Lakien valmistelu on nyt siinä vaiheessa, että lakimuutoskokonaisuus viedään eduskunnalle maaliskuussa. Kaikki lait on tarkoitus hyväksyä yhtenä kertaa kesäkuussa.

Nurmisen mukaan Pirkanmaa on valmistelussa pitkällä. On luotu malli organisaatiosta, mistä se vastaa, mitkä ovat sen tehtävät ja kuinka sitä johdetaan.

Lopullisesti hallintomallista päättää maakuntavaltuusto.

79-paikkaisen maakuntavaltuuston alla toimii maakuntahallitus ja valiokunnat.

Nurmisen mukaan valiokunnat poikkeavat kunnallishallinnosta tutuista lautakunnista, koska niillä on lautakuntia huomattavasti valmistelevampi ote.

– Suomessa on yleinen malli, että virkamiehet valmistelevat ja päättäjät päättävät. Tällä haetaan uudenlaista vaikuttamisen mallia, jossa poliitikot pääsevät ohjaamaan asioiden valmistelua alusta asti.

Valiokuntarakenne ja jäsenmäärät ovat vielä auki. Valiokuntatyöhön valitaan jäsenet 160 valtuutetun ja varavaltuutetun joukosta.

Uudistusta on arvosteltu matkan varrella runsaasti. Muun muassa kuntien työntekijössä on herättänyt huolta, kuinka heidän työpaikkansa järjestyvät tulevaisuudessa.

Valtio hoitaa jatkossa maakuntien ja soten rahoituksen verotuksen kautta. Se merkitsee kunnallisveron leikkaamista jokaiselta kunnalta 12,47 prosenttia.

Uudistus keventää kuntien hallinnollista ja taloudellista taakkaa merkittävästi.

– Tämän voi nähdä hyvin positiivisenakin asiana. Kuntaan jää tehtäviä, jotka ovat kehittäviä ja elinvoimaa kasvattavia.

Toisaalta kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen maakunta vuokraa kunnalta ainoastaan tarvitsemansa sote-kiinteistöt. Siitä saattaa seurata, että kuntien käsiin jää käyttämättömiä kiinteistöjä.

Pelkona on, että kunnan suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa.

Hallintoihmisenä Nurminen näkee ongelmallisena lainsäädäntään jääneet epämääräisyydet.

– Maakunnan ja kuntien työnjako on jäänyt lainsäädännössä epäselväksi. Esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen puolella lakiin on kirjoitettu ainoastaan, että kunta vastaa omalta osaltaan, maakunta omaltaan.

Maakunnalta odotetaan nyt leveitä hartioita. Nykyistä systeemiä kritisoidaan esimerkiksi siitä, että tieto ei kulje jouhevasti perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja toisin päin.

Uudistus tuo samaan kokonaisuuteen vielä yksityiset toimijat mukaan valinnanvapausmallin kautta.

– Tavoitteet ovat hyviä. Kaikki allekirjoittavat tarpeet rahan säästämiseksi ja palveluiden asiakaskeskeisyyden parantamiseksi. Yhteensovitettavaa riittää.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös